Säynätsalon työväentalo
| Säynätsalon työväentalo | |
|---|---|
 Säynätsalon työväentalo Juurikkasaari päärakennus. |
|
| Osoite | Juurikkasaari, Säynätsalo |
| Sijainti | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1916 |
| Rakennuttaja | Säynätsalon Työväenyhdistys |
| Omistaja | Säynätsalon Työväenyhdistys, Jyväskylän Työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Säynätsalon työväentalo on Säynätsalon Juurikkasaaressa Jyväskylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1] Talon omistavat Säynätsalon työväenyhdistys ry ja Jyväskylän työväenyhdistys ry.
Tontilla on päärakennus, tanssipaviljonki, rantasauna ja grillikota. Kokonaisuus on vuokrattu juhlapalveluyrittäjälle, mutta omistajilla on oikeus tilojen käyttöön. Alueella on vuokralla myös paikallinen pursiseura.[2]
Nykyään talossa toimii Juhlatalo Juurikkasaari monipuolisine palveluineen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säynätsalon Työväenyhdistys on perustettu 1909 Rannan torpassa Kinkomaan puolella ja se on ollut alun perin nimeltään Kinkomaan ja Säynätsalon työväenyhdistys. Jo aiemmin toimi lukurengas, jonka varat siirrettiin perustetulle työväenyhdistykselle. Vuonna 1910 yhdistys vuokrasi Kinkomaan tilan ja Sääksvuoren tilan omistaman Juurikkasaaren 50 vuodeksi ja jo syksyllä on tehty kauppakirja. Haukkamaalta Kartanon sahalta ostettiin rakennustarvikkeita. Rakennustarvikkeet tuotiin soutamalla, koska siltaa ei vielä ollut. Taloa rakennettiin talkoilla ja jo vuonna 1915 se oli harjassa. Vuonna 1917 myönnettiin Muuramen osuuskaupalle lupa rakentaa tontille kaupparakennus.[1]
Työväentalo oli sisällissodan aikana suojeluskunnan takavarikossa 1918-1919.[1]
Silta rakennettiin saareen vuonna 1923. Vuonna 1925 työväentaloa laajennettiin pohjoiseen ja länteen. Kaupparakennus purettiin ennen sotia. Vuonna 1935 uusittiin salin sisustus ja yläkertaan rakennettiin Pirtti. Pohjoispään huoneista tehtiin vahtimestarin asunto. Vuonna 1952 rakennettiin toinen siipirakennus ja etupuolella ollut parveke purettiin. Taloon hankittiin sähköpuhallin vuonna 1977. Vuonna 1960 saareen rakennettiin talkoilla siltapenger. Saaressa ei ole muita kuin työväenyhdistyksen omistamia rakennuksia.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloa rakennettiin talkoilla useassa eri vaiheessa vuodesta 1915 lähtien. Laajennuksia tehtiin vuosina 1925 ja 1935. Katteena ollut päre vaihdettiin huopaan ja vaneriin vuonna 1952. Sisäseinät peitettiin vanerilla. Sisäkattoon laitettiin bituliittia vuonna 1952 ja lautaa vuonna 1976. Talon kuistit uusittiin vuonna 1978. Talossa on juhlasali, jonka näyttämö on rakennettu vuonna 1925, ravintola, keittiö, eteinen ja yhden huoneen ja keittiön asunto. Lisärakennuksissa on tanssilava, sauna ja käymälät sekä puusuoja. [3]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, teatteriesityksiä ja juhlia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) julkaisematon, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.