Teosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teoston logo

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien aatteellinen ja voittoa tavoittelematon tekijänoikeusjärjestö. Teoston tehtävänä on kerätä ja tilittää musiikintekijöille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta. Järjestö huolehtii myös, että musiikin käyttäjät saavat helposti luvat musiikin esittämiseen ja tallentamiseen.

Musiikin julkiseen esittämiseen vaaditaan Suomessa lähtökohtaisesti käyttölupalupa, jonka yleensä saa Teostolta. Vaatimuksen ulkopuolelle on jätetty perhe- ja ystäväpiirin yksityistilaisuudet, jumalanpalvelukset, sekä ilmaistapahtumat jossa musiikin esittäminen ei ole pääasia.[1][2] Sopimuslisenssikäytännön perusteella Teosto myöntää automaattisesti esitysluvan ja perii esityskorvauksen myös sellaisten oikeudenhaltijoiden puolesta, jotka eivät ole Teoston asiakkaita[3] Mahdollisuuden tähän antaa tekijänoikeuslain 26 §.[4] Sopimuslisenssijärjestönä toimiminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksyntää. Ministeriö hyväksyy järjestön hakemuksesta ja kerrallaan enintään viiden vuoden määräajaksi.[5]

Tekijällä tai muulla oikeudenhaltijalla, jota sopimuslisenssijärjestö ei suoraan edusta, on oikeus kieltää teoksen tai muun suojatun aineiston käyttö.[5] Oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus laskuttaa näin perityt korvaukset Teostolta kolmen vuoden kuluessa. Laskutuksen perusteeksi tarvittavia esityskertatietoja on riippumattoman tahon kuitenkin nykytilanteessa käytännössä mahdoton kerätä.[6] Teoston asiakassopimuksen ehdot poissulkevat teoskohtaisen sopimisen. Säveltäjällä ei Teoston asiakkaana ole mahdollista esimerkiksi jättää jotain yksittäistä sävellystään tai asiakastaan Teoston oikeuksienhallinnan ulkopuolelle.[7]

Teoston ylin päätöksentekoelin on jäsenkokous, joka valitsee Teoston hallituksen.[8] Teostolla on hieman alle 800 päättävää jäsentä ja lähes 36 000 musiikintekijä- ja kustantaja-asiakasta.[9] Teoston toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Risto Salminen ja hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2011 säveltäjä Kim Kuusi. Teosto edustaa lähes 36 000:ta kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikinkustantajaa. Musiikkia käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä Teostolla on asiakkaina yli 30 000.[10]

Vuonna 2020 Teosto sai tekijänoikeuskorvauksia 65,6 miljoonaa euroa. Teoston itsensä kotimaasta keräämät korvaukset olivat 57,1 miljoonaa euroa. Tästä 55 % oli korvauksia radiosta ja TV:stä.[10]

Teosto julkaisee Teostory-nimistä verkkolehteä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko suomalaisia musiikin tekijöitä ja kustantajia perusti yhdistyksen vuonna 1928 valvomaan oikeuksiaan.

Teoston toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoston verkkosivujen mukaan:[11]

  • Teosto huolehtii musiikintekijöiden teosten käyttöön liittyvistä taloudellisista oikeuksista
  • Teosto myy musiikkia käyttäville lupatuotteita musiikin esittämiseen ja tallentamiseen. Musiikin käyttäjäasiakkaita ovat mm. radio- ja TV-yhtiöt, konserttien ja muiden tapahtumien järjestäjät. Taustamusiikkia käyttävät yritykset ovat GT Musiikkiluvat Oy:n asiakkaita. Korvaukset musiikin käytöstä Teosto maksaa edelleen musiikkiteosten alkuperäisille tekijöille.
  • Teosto osallistuu musiikkivientiin. Vientiin keskittyvä Music Finland on yhdistys, jonka hallituksessa ja rahoittajana Teosto toimii.
  • Teosto jakaa vuosittain Teosto-palkinnon. Teosto-palkinto on määrältään 40 000 euroa ja se voidaan jakaa 1–3 teokselle tai teoskokonaisuudelle. Palkittavan teoksen pitää olla Teoston asiakkaana olevan tekijän tuotantoa.

Tutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teostolle syntyy perustoimintansa myötä runsaasti musiikkiin ja musiikkialaan liittyvää tietoa. Teosto tarjoaa musiikkidataa myös tutkijoiden käyttöön. Teoston tietokanta sisältää tietoa musiikintekijöistä, teoksista ja musiikinkäytöstä, ja sitä on mahdollista hyödyntää koko musiikkialan hyväksi. Tietoja kerätään ja jatkojalostetaan myös yhteistyössä asiakkaiden, eri alojen tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtenä painopisteenä tutkimustyössä on uuden teknologian avaamien mahdollisuuksien selvittäminen.[11]

Työnantajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teosto ilmoittaa verkkosivuillaan sen työntekijöiden toimivan "organisaation perustehtävän hyväksi: tavoitteena on mahdollistaa ammattimaisen suomalaisen musiikintekijän menestyminen."[11]

Teoston toimitilat Espoon Keilaniemessä, ja työntekijöitä on noin 70 henkeä.[11] Teostolla on lisäksi kaksi aluevastaavaa eri puolilla Suomea.

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu

Teoston rooli hyvitysmaksua keräävänä järjestönä päättyi 1.4.2015. Samalla tallennuslaitteiden ja -alustojen myyntihintoihin sisältynyt hyvitysmaksu kumottiin.

EU:n tekijänoikeusdirektiivi määrää, että tekijöiden tulee saada hyvitys teostensa yksityisestä kopioinnista. Varsinainen toteutus ja siitä päättäminen on jätetty kansalliselle tasolle päätettäväksi. Yksityisen kopioinnin hyvitys maksetaan valtion talousarvion määrärahasta ja asiaa hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Teostory

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teostory on Teoston verkkolehti, joka käsittelee musiikkialaa, tekijänoikeuksia ja musiikintutkimusta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1975. Lehden viimeinen painettu versio julkaistuun huhtikuussa 2014 jonka jälkeen se muuttui verkkolehdeksi. Lehden painettuja numeroita löytyy tällä hetkellä verkkolehden sivuilta. [12][13] [14]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoston vaatimuksesta estetty video YouTubessa.

Teostoa on kritisoitu sen nauttimasta monopoliasemasta oikeuksienhallinnassa. Kritiikkiä ovat esittäneet toisaalta oikeudenhaltijat, jotka ovat kaivanneet enemmän vapauksia omien teostensa käytöstä päättämiseen, ja toisaalta musiikkialan yrittäjät, joiden mukaan kilpailu toisi toimintaan tehokkuutta ja joustavuutta. Poptori Oy:n toimitusjohtajan Erkki Puumalaisen mukaan Teoston toiminta ei ole tarpeeksi läpinäkyvää eikä se toimi tarvittavan joustavasti eikä asiakaslähtöisesti.[15] Myös Suomen Musiikintekijät ry:n Selvis-lehdessä on arvosteltu Teoston päätöksentekoprosessia ja tukisiirtojen kohdistuksia.[16]

Vuonna 2008 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Teoston määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Teosto valitti hovioikeuteen, joka vahvisti tuomion 2011. Tuomio koski toukokuun 2006 päätöstä, kun Teosto päätti yksipuolisesti muuttaa ravintoloiden ja huvipaikkojen musiikinesitysmaksuja.[17]

Teostossa on mahdollista niin sanottu itsehallinnointisopimus, jota haetaan täyttämällä itsehallinnointihakemus ja jonka avulla esimerkiksi mainostuotantoon tehdyn musiikkikappaleen voi jättää Teoston hallinnan ulkopuolelle. Itsehallinnointisopimuksesta voi lukea lisää Teoston verkkosivuilta.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mihin lupa tarvitaan? teosto.fi. Viitattu 5.12.2017.
  2. ↑ Tekijänoikeuslaki 21 § finlex.fi. Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 26.2.2024.
  3. ↑ Verronen, Vappu. Musiikin massakäytössä sopimuslisenssi toimii (Arkistoitu – Internet Archive). IPRInfo 2/2004. Luettu 26. joulukuuta 2014
  4. ↑ Tekijänoikeuslain 26 §. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b Sopimuslisenssit Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 4.12.2017.
  6. ↑ Vilanka, Olli. Yksilöllinen tekijänoikeus ja kollektiivilisenssit. (Arkistoitu – Internet Archive) IPRInfo 1/2004. Luettu 26. joulukuuta 2014.
  7. ↑ Teoston asiakkuussopimus. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Teoston verkkosivu
  9. ↑ Teoston vuosikertomus 2020.
  10. ↑ a b Teoston vuosikertomus 2020
  11. ↑ a b c d Teoston verkkosivut
  12. ↑ Teostory (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Tieto ensimmäisen numeron ilmestymisestä on Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokannasta) (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Teostory:n verkkosivut.
  15. ↑ Teosto! Luovan työn tekijä ei ole yksi subjekti.
  16. ↑ Selvis 2/2001 Tarvitseeko Syksyn Sävelen voittaja lisätilitystä? (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ https://www.iprinfo.com/oikku/tekijanoikeus/ho/2011_/fi_FI/HO:2011:2215/
  18. ↑ Itsehallinnointi Teosto. Teosto. Arkistoitu 26.12.2014. Viitattu 26.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teosto&oldid=22340919”