Säläisjärvi
| Säläisjärvi | |
|---|---|
 Säläisjärveä länsirannalta nähtynä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kurikka |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 39.004.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 90 m [1] |
| Pinta-ala | 0,36 – 0,63 km² [2] |
| Suurin syvyys | 3,3 m [2] |
 Säläisjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Säläisjärvi tai Säläsjärvi[3] on pieni ja matala järvi Kurikan Jurvassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Järvellä on tärkeä virkistyksellinen merkitys. Järvelle myydään vuorokausikalastuskortteja. Säläisjärven rannalla on leirintäalue ja uimaranta. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulle rakennetun Kaskisten sellutehtaan vedensaanti[4] sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä.[2]
Järven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu humuksesta. Vesi on lievästi hapanta ja itse järvi on päässyt rehevöitymään lievästi. Vedenlaatu kelpaa kalastamiseen ja uimiseen. Pintaveden pH-arvojen keskiarvo oli 5,8 vuosina 1999–2002. pH laskee toisinaan keväisin alhaiseksi eli vesi happamoituu. Järvellä on tehty kalkituksia, joilla on torjuttu liiallista happamoitumista.[2]
Vuoden 2002 koekalastuksen mukaan Säläisjärven kalalajit olivat kirjolohi, kiiski, ahven ja hauki. Vuonna 2003 järvestä pyydettiin ahvenia, joista jo osassa alle 100 gramman yksilöissä oli elohopeaa enemmän, kuin mitä maa- ja metsätalousministeriö edellyttää. Enimmäisraja on 0,5 hg mg/kg. Samassa yhteydessä myös 1 300 grammaa ja enemmän painavissa hauissa todettiin olevan enemmän elohopeaa, kuin 1,0 mg/kg, joka on myös maa- ja metsätalousministeriön asetus. Ihmisten ravintona Säläisjärvestä pyydettyjä suurikokoisia haukia ja ahvenia tuleekin välttää. Järveen istutetaan joka vuosi noin 3 800 kilogrammaa ongella kalastettavaa taimenta ja kirjolohta. Kirjolohien käyttöä ravintona elohopea ei haittaa, sillä kalat kalastetaan järvestä melko nopeasti. Myös siikaa on istutettu Säläisjärveen vuosittain suunnilleen 3 500 kappaletta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tee karttalinkki Kansalaisen Karttapaikka. Viitattu 1.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1: Säläisjärvi (application/pdf-tiedosto) 2008. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ ”Vanhoissa lehdissä löytyy Jurvasta järvi nimeltä Säläsjärvi. Joku fiksu virkamies lisäsi siihen kirjaimen -- Säläisjärvi.” (Esim. HS Aikakone ”Säläsjärvi” 6 osumaa, ”Säläisjärvi” 0 osumaa.) Miten voi palauttaa alkuperäisen nimen? Kysy kirjastonhoitajalta -sivusto. 1.2.2021. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ Juustila, Yrjö: Metsä-Botnian altaat arvioitua kalliimmat. Helsingin Sanomat, 20.10.1975, s. 18. Näköislehti (maksullinen).