Sähkövero Suomessa

Sähkövero on valmistevero, jota on alettu kantaa vuonna 1997 sähköverkon haltijoilta ja sähköntuottajilta. Lisäksi kannetaan huoltovarmuusmaksua. Sähkön ostajat, myyjät tai maahantuojat eivät pääsääntöisesti ole verovelvollisia. Myös sähköyhtiöiden maksaman polttoaineiden valmisteveron sekä huoltovarmuusmaksun kokonaisuudesta käytetään nimeä sähkövero.

Sähköveroa ei tule sekoittaa kuluttajilta sähkölaskun yhteydessä perittävään energiaveroon.

Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu on porrastettu kahteen veroluokkaan:

• veroluokka I: kotitaloudet; 2,79372 snt/kWh (sisältää arvonlisäveron 24 %)
• veroluokka II: teollisuus; 0,07812 snt/kWh (sisältää arvonlisäveron 24 %).

Luokan I sähkövero 2000-luvulla (sis. alv):

• 1.1.2002 0,85766 snt/kWh
• 1.1.2003 0,90646 snt/kWh
• 1.1.2008 1,07726 snt/kWh
• 1.1.2011 2,09469 snt/kWh
• 1.1.2013 2,11172 snt/kWh
• 1.1.2014 2,35972 snt/kWh
• 1.1.2015 2,79372 snt/kWh

Verosta on vapautettu mm. sairaaloiden varavoima, autojen, junien ym. kulkuvälineiden omat sähköntuottojärjestelmät, sähkö joka siirretään sähköverkkojen välillä ja joka toimitetaan sähköisen raideliikenteen välittömään käyttöön sekä sähkö, joka kulutetaan voimalaitoksen sähkön tai yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon omakäyttölaitteissa.

Suomessa sähkövero oli vuonna 2012 noin 17 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa vastaava vero on puoli euroa megawattitunnilta. Tämän uskottiin vaikuttaneen ainakin Facebookin palvelinkeskuksen sijoitukseen Ruotsin Luulajaan Kajaanin sijaan.

Teollisuuden sähköveroa päätettiin Suomessa vuonna 2020 Euroopan unionin minimitasolle.

Energiaveroilla on Suomessa tuloeroja lisäävä vaikutus, sillä pienituloisimmat kotitaloudet maksaavat noin kaksi kertaa enemmän sähköveroa suhteessa tuloihinsa kuin suurituloisimmat.

Sähkön pientuottajat ja mikrovoimalaitokset

Pienimmät sähköntuottajat eli enintään 100 kVA:n nimellistehoisilla mikrovoimalaitoksilla sähköä tuottavat on kuitenkin vapautettu kaikista sähköverotuksen velvollisuuksista. Näiden toimijoiden ei tarvitse rekisteröityä verovelvollisiksi eikä antaa sähköntuotannostaan veroilmoituksia.

Tätä suuremmat yli 100 kVA:n nimellistehoiset, mutta enintään 800 000 kWh vuodessa tuottavat sähkön pientuottajat joutuvat sen sijaan rekisteröitymään Verohallinnolle sähköverovelvollisiksi, mutta niiden ei tarvitse antaa veroilmoitusta kuin yhden kerran vuodessa (helmikuun 12. päivä tai jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, se siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi), jotta säädettyä vuosituotantorajaa voidaan valvoa.

Sähköveron luonteesta

Sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Sitä vastoin käytettäessä veronalaisia polttoaineita lämmöntuotantoon polttoaineista on suoritettava valmisteveroa. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita. Sähköveroa kannetaan kaikesta sähköstä sen tuotantotapaan katsomatta, eikä sähkön vero, vaikka se kannetaan lisäveron muodossa, perustu sähkön tuottamisessa käytettyjen polttoaineiden hiilisisältöön.

Toisaalta energiaverolainsäädäntöön sisältyy sähköntuotannon tukijärjestelmä. Tukea myönnetään sähköstä, joka on tuotettu tuulivoimalla tai vesivoimalaitoksessa, jonka nimellisteho on enintään yksi megavolttiampeeri. Tukijärjestelmä koskee myös sähköä, joka on tuotettu puulla ja puupohjaisilla polttoaineilla, kierrätyspolttoaineella, biokaasulla, metsähakkeella, metallurgisten prosessien jätekaasuilla tai kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä.

Lähteet

• Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30.12.1996/1260.
• Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Lain perustustelut ja muutosesitys.
• Helsingin energia [1] (Arkistoitu – Internet Archive)