Rysäkirjoahven

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rysäkirjoahven
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Kirjoahvenkalat Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Suku: Acaronia
Laji: nassa
Kaksiosainen nimi

Acaronia nassa
(Heckel, 1840)

Synonyymit[2]
  • Acara cognatus Heckel, 1840
  • Acara nassa Heckel, 1840
  • Acara unicolor Heckel, 1840
  • Apistogramma ambloplitoides Fowler, 1940
  • Centrarchus rostratus Jardine, 1843
Katso myös

  Rysäkirjoahven Commonsissa

Rysäkirjoahven[3] (Acaronia nassa) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva makeissa vesissä elävä kalalaji. Lajia kalastetaan ravinnoksi ja pidetään myös akvaariossa.[4]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rysäkirjoahven

Rysäkirjoahven voi kasvaa korkeintaan 15,4 senttimetrin mittaiseksi. Koiraat ovat yleensä naaraita kookkaampia. Lajilla on suuri piikikäs selkäevä sekä peräevään sulautunut pyrstö.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rysäkirjoahventa tavataan Bolivian, Brasilian, Kolumbian, Ranskan Guayanan, Guyanan ja Perun sisävesistä. Laji elää pääasiassa sameissa, hitaasti virtaavissa joissa ja puroissa noin metrin syvyydessä. Sopiva lämpötila sille on 25–28 celsiusastetta, pH-arvo 7 ja dH-arvo 12–15.[4]

Ravinto ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rysäkirjoahven elää yksin ja käyttää ravinnokseen katkarapuja, hyönteisiä sekä pikkukaloja. Laji kutee sadekauden aikana. Naaras pitää huolta mätimunista koiraan vartioidessa lähiseutua.[4]

  1. Frederico, R.G.: Acaronia nassa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2023. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.2.2024. (englanniksi)
  2. Synonyms of Acaronia nassa FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)
  3. Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 87. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  4. a b c d Acaronia nassa (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.9.2021. (englanniksi)