Ruusumalva
| Ruusumalva | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
| Suku: | Malvat Malva |
| Laji: | alcea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Malva alcea |
|
| Katso myös | |
Ruusumalva (Malva alcea) on monivuotinen ja suurikokoinen Euroopassa tavattava malvakasvi. Suomessa laji on tavallinen koristekasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruusumalva kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty ja yläosastaan tähtikarvainen. Alempien lehtien lapa on sormihalkoinen tai -jakoinen, ylempien lehtien lapa 3–5-osainen. Lehden liuskat ovat hammaslaitaisia tai halkoisia. Ruusunpunaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperät ovat tähtikarvaisia. Kukan ulkoverhiö on kolmelehtinen, teriö 3–5 cm leveä. Ruusumalva kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kiekkomaiset lohkohedelmykset ovat karvaisia tai kaljuja ja sileitä tai heikosti kurttupintaisia.[1]
Ruusumalvan voi sekoittaa myskimalvaan (M. moschata). Lajit voivat myös risteytyä keskenään, mutta risteymä (M. alcea × moschata eli Malva × intermedia) tuottaa hyvin vähän hedelmiä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruusumalva on eurooppalainen kasvilaji, jota tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa Ranskasta Puolaan. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan, Kroatiaan ja Bosniaan, pohjoisessa Pohjois-Saksaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Satunnaisena lajia tavataan myös Baltiassa ja Venäjällä. Ruusumalva on levinnyt ihmisen mukana Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin.[2]
Suomessa ruusumalvaa on tavattu villiintyneenä lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomesta, paikoin myös pohjoisempaa.[1][3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa ruusumalva on koristekasvi, jota tavataan viljelyjäänteenä tai -karkulaisena. Toisinaan se saattaa olla myös tulokaslaji.[1] Kasvupaikat ovat usein tienvarsia ja kuivia niittyjä.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruusumalvaa viljellään yleisesti koristekasvina.[2] Muiden malvojen tapaan se on myös vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon.[4] Varren kuituja on käytetty kehruussa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 222.
- ↑ a b c d e Den virtuella floran: Rosenmalva (ruotsiksi) Viitattu 24.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Ruusumalvan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.3.2011.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 205.