Ruoskitun sävel
| Ruoskitun sävel Eri esittäjiä | ||
|---|---|---|
| ||
| Kokoelmalevyn tiedot | ||
| Äänitetty | 1967–1971 | |
| Julkaistu | 1975 | |
| Formaatti | LP | |
| Tuottaja(t) | Pekka Gronow | |
| Tyylilaji | työväenlaulu, kansanmusiikki | |
| Kesto | 40.43 | |
| Levy-yhtiö | Love Records | |
| Levymerkki | Eteenpäin! | |
Ruoskitun sävel – punakaartilaisten lauluja on vuonna 1975 julkaistu kokoelma-albumi, joka sisältää Suomen sisällissodan ajalta peräisin olevia punaisten lauluja.[1] Levyn tuottnut Pekka Gronow taltioi kappaleet 1960-luvun lopulla kerätessään työväenliikkeen veteraanien lauluperintöä. Lisäksi mukana on kolme Sulo Vakkarin omaa äänitystä (A8, B2, B4).[2]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levyn kappaleet esitetään ilman säestystä tai mandoliinin säestyksellä. Laulajista Enok Aaltio ja Alma Niinistö olivat itse punakaartissa ja vankileirillä. Anna Engelbergin isä teloitettiin sodan loppuvaiheessa ja myös muilla esiintyjillä on omakohtaista kosketuspintaa sisällissodan tapahtumiin. Avauskappaleen yhteydessä on lyhyt Enok Aaltion haastattelu. Kappaleen Kuolo esittävä Emilia Aaltio on hänen puolisonsa.[2]
Levyn avauskappale Punakaartilaisten marssi on Venäjällä jo vuonna 1917 tunnettu vallankumouslaulu, mutta suurin osa syntyi vasta sodan jälkeen vankileireillä. Jali Joutsen kirjoitti Tammisaaren vankileirillä Valkoisen vallan aaveet ja Olga Oras Viipurin vankileirillä Punakaartin lähtö Tainionkoskelta. Muista lauluista Pohjolan lumiset kalmiston hongat, Hautausmarssi, Kevään muistot ja Minä aatteeni kaunihin tähden ovat tuntemattomiksi jääneiden vankien sanoituksia. Niiden ohella mukana on Neuvosto-Venäjälle paenneiden Elvira Willman-Elorannan ja Lauri Letonmäen lauluja. Neuvostojen puolesta -kappale on myös tullut Venäjältä. Laulu papeista on ilmeisesti amerikansuomalaista alkuperää, mutta 1970-luvun lainsäädännön johdosta siitä kuullaan vain katkelma. Muiden laulujen alkuperästä ei ole tietoa.[2]
Sävellykset ovat suurimmaksi osaksi 1900-luvun alkupuolen kansansävelmiä. Punakaartin lähtö Tainionkoskelta perustuu arkkiveisuun Juutalaistyttö ja Punaisen ratsuväen marssin sävel on 30-vuotisen sodan marssi. Veriruusu sekä Kevään muisto pohjautuvat venäläiseen kansansävelmään Stenka Razin ja Hautausmarssi venäläisten vallankumouksellisten surumarssiin. Sulo Vakkari on säveltänyt kaksi esittämäänsä kappaletta 1960-luvulla.[2]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A-puoli
- Enok Aaltio: Punakaartilaisten marssi / Muistelmia punakaartista – 3.24 (säv. trad., san. tunt.)
- Enok Aaltio: Laulu papeista – 1.30 (säv. tunt., san. tunt.)
- Emilia Aaltio: Kuolo – 2.05 (säv. tunt., san. tunt.)
- Viljo Nurminen: Punakaartin lähtö Tainionkoskelta – 3.30 (säv. trad., san. Olga Oras)
- Sulo Vakkari: Pohjoisessa Pietarsaaren kaupungissa – 2.32 (säv. trad., san. tunt.)
- Enok Aaltio: Punaisen ratsuväen marssi – 0.58 (säv. tunt., san. Elvira Willman-Eloranta)
- Sulo Vakkari: Yli kuoleman kenttien – 2.06 (säv. Sulo Vakkari, san. Lauri Letonmäki)
- Viljo Nurminen: Pohjolan lumiset kalmiston hongat – 2.10 (säv. trad., san. tunt.)
- Elisabet Kolari: Punakaartilaisen hauta – 1.30 (säv. trad., san. tunt.)
- B-puoli
- Enok Aaltio: Veriruusu – 3.18 (säv. trad., san. Elvira Willman-Eloranta)
- Sulo Vakkari: Ees-eespäin – 2.37 (säv. tunt., san. ”Henkipatto”)
- Alma Niinistö: Hautausmarssi – 2.05 (säv. trad., san. tunt.)
- Sulo Vakkari: Valkean vallan aaveet – 3.07 (säv. Sulo Vakkari, san. Jali Joutsen)
- Viljo Nurminen: Kevään muistot – 4.27 (säv. tunt., san. tunt.)
- Viljo Nurminen: Neuvostojen puolesta – 3.04 (säv. trad., san. tunt.)
- Viljo Nurminen: Valkokaartilainen – 1.35 (säv. tunt., san. tunt.)
- Anna Engelberg: Minä aatteeni kaunihin tähden – 0.45 (säv. tunt., san. tunt.)