Rosso
Rosso on Suomessa toimiva, S-ryhmään kuuluva italialaishenkinen perheravintolaketju.[1]
Rosso-ravintolat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rossot ovat italialaishenkisiä ruokaravintoloita, jotka palvelevat kaupunkien keskustoissa, yleensä kauppakeskuksessa tai Sokos-hotellissa. Rossoja oli vuoden 2018 alussa yhteensä 28. Rosso-ketju työllisti vuonna 2011 noin 700 henkilöä. Ruokailutottumusten kansainvälistyessä on Rossoja 2010-luvun lopulta alkaen kehitetty aitoitalialaisempaan suuntaan.lähde?
Rosso Express -ravintolat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosso Expressissä myydään pizzaa sekä pannupizzaa. Rosso Expressit palvelevat S-ryhmän liikenneasemilla, kauppakeskuksissa sekä Prismoissa ja Sokoksissa muodostaen yleisesti Presson ja Hesburgerin kanssa ravintolamaailman.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Rosso avattiin Lahden keskustaan vuonna 1978. 1980-luvun puolessavälissä Rossoja oli kymmenkunta, ja vuonna 1997 yhteensä 46. Rosso-konseptin suunnitteli pitkään HOK:n palveluksessa ollut aviopari Aimo ja Maria Bonden, sanojensa mukaan ”käymättä kertaakaan Italiassa”. Tavoitteena oli madaltaa suomalaisten kynnystä ravintolaruokailuun. 1970-luvun mittaan Suomessa yleistynyt pizza otettiin rennon ravintolaruokailun päätuotteeksi, ja Rosso olikin ensimmäinen valtakunnallinen pizzaa tarjoava ketju. Eteisvahtimestaria tai erillistä viinikassaa ei ollut, mutta järjestyshäiriöt jäivät silti vähäisiksi. Rossosta ei voinut varata pöytää ja se avautui jo kello yhdeksän aamulla. Uutta oli myös lasten leikkinurkkaus, ja henkilökuntaa opastettiin puhuttelemaan lapsia aina ensimmäisenä.[2][3][4]
Ravintoloiden ruokalistoihin oli lisätty tahallaan kirjoitus- ja käännösvirheitä, koska asiakkaan itsetuntoa kohotti se, kun hän sai huomauttaa virheistä tarjoilijalle.[5]
Rosso oli Restelin Martina-ketjun kanssa ensimmäisiä ketjuravintoloita, joissa käytettiin paljon puolivalmisteita: valmiiksi kuorittuja ja esikäsiteltyjä pakasteperunoita, valmiskastikkeita ja valmiiksi leikattua lihaa. Tällä pyrittiin paitsi tarjoamaan yhdenmukaisia annoksia kaikissa ravintoloissa lapsiperheille ja muille tuttua ja turvallista hakeville kohderyhmille, myös työvoimakustannusten säästöön: keittiössä saattoi työskennellä vain yksi ihminen. [2]
Vuonna 1995 Rossoissa otettiin käyttöön raasteita ja patonkia alkupaloiksi tarjoava noutopöytä. Vuonna 2014 raastepöytä vaihtui italialaiseksi antipastopöydäksi, mutta perinteinen raastepöytä palautettiin syksyllä 2021.[6] 2010-luvulla Rosson ruokalistalla ovat olleet myös italialaiset risotot.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ROSSO: Etusivu Rosso.fi. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ a b Yli-Kovero, Kristiina: Ketjuravintoloiden keittiöissä ruoka syntyy puolivalmisteista. Helsingin Sanomat, 30.4.1997. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Lukkari, Leena: Suosikkiravintolan suunnitellut Aimo Bonden: "Rossoissa suomalaiset osasivat yhtäkkiä käyttäytyä" Yhteishyvä. 28.9.2018. Viitattu 18.11.2018.
- ↑ a b Lukkari, Leena: Pizzat valtasivat Suomen 40 vuotta sitten – Rosso toi Italian mammojen ruoat kaikkien saataville Yhteishyvä. 28.9.2018. Viitattu 18.11.2018.
- ↑ Näin syntyivät legendaariset Rossot – Aimo Bonden paljastaa, miksi ruokalistoihin painettiin harkitusti virheitä Ilta-Sanomat. 2.9.2023. Viitattu 3.9.2023.
- ↑ Aapo Siippainen: Nyt se tapahtui! Legendaarinen pizzeriaketju katosi kokonaan Helsingistä - muualla Suomessa 23 ravintolaa Helsingin Uutiset. 14.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herkullisia kohtaamisia viideltä vuosikymmeneltä, Hotelli- ja ravintolamuseo 2015. (kirja asiakkaiden Rosso-kokemuksista)