Sen jälkeen kun persialaiset vangitsivat Rooman keisari Valerianuksen kesällä 260, roomalaiset olivat suunnitelleet sotaretkeä persialaisia vastaan. Aurelianus ja Probus suunnittelivat kummatkin hyökkäystä Persiaa vastaan, mutta he saivat surmansa ennen sitä. Viimein vuonna 282 valtaan noussut Carus pystyi toteuttamaan kauan lykkääntyneen sotaretken. Hän jätti vanhemman poikansa Carinuksen huolehtimaan valtakunnan läntisiä provinsseja kun lähti itse nuoremman poikansa Numerianuksen ja pretoriaaniprefekti Aperin kanssa persialaisia vastaan. Sassanidien valtakunta oli tuolloin heikentynyt eikä näin ollen pystynyt puolustautumaan roomalaisia vastaan. Sidonius Apollinariksen mukaan Caruksen armeija hyökkäsi ensin Armenian suuntaan, jonka jälkeen se kääntyi etelään Tigristä pitkin. Carus pääsikin nopeasti Persian pääkaupunkiin Ktesifoniin asti ja antoi ryöstää tämän. Hän suunnitteli hyökkäävänsä vielä kauemmas itään kun yllättäen kuoli heinä- tai elokuussa 283. Konflikti Rooman ja sassanidien Persian välillä jatkui vuonna 296.