Rohmutokko
| Rohmutokko | |
|---|---|
 Rohmutokko akvaariossa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Kehittyneet luukalat Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Gobioidei |
| Heimo: | Rohmutokot Odontobutidae |
| Suku: | Perccottus |
| Laji: | glenii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Perccottus glenii |
|
 Rohmutokon levinneisyys. Alkuperäinen levinneisyys vihreällä, punaisilla alueilla vieraslaji. |
|
| Katso myös | |
Rohmutokko (Perccottus glenii) on rohmutokkojen (Odontobutidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Perccottus ainoa laji.[2] Rohmutokko on haitallinen vieraslaji koko Euroopan unionin alueella ja kuuluu Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen vieraslajistrategiaan.[3] Se on tehokas saalistaja ja vähentää lammikkojen alkuperäisiä sammakkoeläimiä ja muita pohjaeläimiä.[4]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohmutokon pituus on tavallisesti 10–20 senttimetriä ja enimmillään 25 senttimetriä.[4] Se voi painaa parhaimmillaan 350 grammaa.[5] Rohmutokolla on pyrstön tyvestä selkäevään 17–22 suomua.[4] Selkäevä on kaksiosainen; piikikkäässä osassa on 6–8 ruotoa ja pehmeämmässä osassa 9–11 ruotoa.[6]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohmutokkoa tavataan luonnonvaraisena Venäjällä, Kiinan koillisosissa ja Korean niemimaan pohjoisosissa. Sitä tuotiin 1900-luvulla Moskovaan ja Pietariin akvaarioharrastusta ja tieteellisiä tarkoitusperiä varten. Rohmutokko alkoi lisääntyä Pietarissa ja levisi sieltä pikku hiljaa Suomenlahdelle. Moskvajoen kautta se levisi myös Volgaan. Rohmutokkoja on myös päästetty akvaarioista luontoon ja ihmisen toiminnan seurauksena sitä tavataan nykyisin Keski-Euroopassa asti. Virosta laji havaittiin ensi kerran vuonna 2005, Suomessa ensimmäiset havainnot tehtiin Varsinais-Suomessa elokuussa 2022.[4][7]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohmutokon ravintoa ovat hyönteiset ja niiden toukat, pienet äyriäiset ja suurempana kalanpoikaset.[5] Rohmutokko saavuttaa sukukypsyyden 4–6 senttimetrin mittaisena ja voi saavuttaa 5–8 vuoden iän.[3][4] Se kutee kesäaikaan, kun veden lämpötila on 15–20 celsiusastetta. Lähes 4 millimetrin mittaiset ja 1,3 millimetrin levyiset mätimunat asetetaan esimerkiksi vesikasvin päälle ja koiras vartioi niitä.[4][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bogutskaya, N.: Perccottus glenii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Species in the genus Perccottus. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Rohmutokko (Perccottus glenii) Vieraslajit.fi. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c d e f Rohmutokko – Seuraava kalalaji Suomessa? Kalahavainnot. Luonnonvarakeskus. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
- ↑ a b Rohmutokko Perccottus glenii Luontoportti. NatureGate Promotions Finland. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
- ↑ a b Perccottus glenii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Lammesta löytyi uusi vieraskalalaji rohmutokko – EU:n mukaan haitallisen lajin leviäminen on estettävä Yle Uutiset. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.