Rival Sons

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rival Sons
Rival Sons huhtikuussa 2013
Rival Sons huhtikuussa 2013
Tiedot
Toiminnassa 2008–
Tyylilaji blues rock, hard rock, rock and roll
Kotipaikka Yhdysvallat Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Jay Buchanan
Scott Holiday
Mike Miley
David Beste

Entiset jäsenet

Robin Everhart

Levy-yhtiö

Atlantic Records
Earache Records, 2010–

Aiheesta muualla
Kotisivut

Rival Sons on yhdysvaltalainen rockyhtye, joka perustettiin Long Beachillä vuonna 2008.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen perustivat vuonna 2008 kitaristi Scott Holiday, rumpali Michael Miley ja basisti Robin Everhart. Aluksi yhtye tunnettiin nimellä Black Summer Crush ja solistina oli Thomas Flowers. Yhtye Flowersin kanssa ei sujunut ja solistiksi vaihdettii Jay Buchanan. Bändi teki aluksi levytyssopimuksen Atlantic Recordsin kanssa, mutta purki sen melko pian ja julkaisi digitaalisesti ensimmäisen omakustannealbuminsa Before the Fire vuonna 2009. Levy oli alun perin äänitetty Flowersin kanssa jonka vokaaliosuudet korvattiin Buchananin äänittämillä. Levyn vastaanotto oli innostunutta: esimerkiksi marraskuussa 2009 Huffington Postin kirjoittaja Jack Rivera julisti Rival Sonsin “rock-yhtyeeksi, joka pitää nähdä” [1].

Vuoden 2010 aikana Rival Sons keräsi mainetta lämmittelemällä hard rock -artisteja kuten AC/DC, Alice Cooper ja Kid Rock [2] sekä esiintymällä yhdysvaltalaisessa Indianapolis 500 -tapahtumassa, joka myös televisioitiin [3]. Brittiläinen metallimusiikkiin erikoistunut levy-yhtiö Earache Records osoitti kiinnostusta yhtyettä kohtaan, ja kun bändi itsekin piti ideasta levyttää death metal -levy-yhtiön alaisuudessa, sopimuspaperit allekirjoitettiin syksyllä 2010. Yhteistyön ensihedelmänä helmikuussa 2011 yhtye julkaisi iTunesissa omaa nimeään kantavan EP:n.

Rival Sons -EP:tä seurasi pian yhtyeen toinen albumi Pressure & Time kesäkuussa 2011. Kuten esikoislevy, Pressure & Time syntyi nopeasti: se tehtiin, nauhoitettiin ja miksattiin 20 päivässä Los Angelesissa välittömästi bändin edellisen kiertueen jälkeen. Albumin kannen suunnitteli Storm Thorgerson, joka tunnetaan myös Pink Floydin kuuluisan Dark Side Of The Moon -teoksen kannen suunnittelusta. Pressure & Timen kansainvälisen julkaisun jälkeen yhtye lähti kiertämään kesäfestivaaleja kuten Sonisphere, T in the Park, Rock Werchter ja Arras, sekä lämmitteli Judas Priestiä heinäkuussa 2011.[4]

Kesäkiertueensa jälkeen yhtye aloitti Euroopan kiertueen ja myi loppuun kaikki Ison-Britannian keikkansa, kuten myös monia muita Euroopan keikkojaan. Rival Sons esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa lokakuussa 2011 Turun Vegas yökerhossa ja tämän jälkeen Helsingissä Tavastia klubilla ja Tampereella Pakkahuoneella. Brittiläisen Planet Rock -radion kuulijaäänestyksessä Rival Sons valittiin vuoden parhaaksi yhtyeeksi, ja Pressure & Time äänestettiin samoin brittiläisen Classic Rock -musiikkilehden äänestyksessä vuoden toiseksi parhaaksi albumiksi.[5] Vuosittaisessa Classic Rock -gaalassa Lontoossa yhtye soitti akustisen keikan ja esiintyi lukuisia kertoja televisiossa Saksassa (‘Die Harald Schmidt Show’ ja ‘neoParadise’) sekä kotimaassaan Yhdysvalloissa.

Helmikuussa 2012 yhtye vetäytyi levyttämään Honey Pye -studioille Nashvilleen Tennesseehen ja yhdessä Dave Cobbin ja Vance Powellin kanssa nauhoitti jälleen uuden albumin vain 20 päivässä. Levytyssessioita seurasi Euroopan kiertue lukuisine loppuunmyytyine keikkoineen. Hyviä arvosteluja saanut albumi Head Down julkaistiin syyskuussa [6], ja syksyn levynjulkaisukiertue myytiin loppuun. Edellisen vuoden tapaan bändi menestyi etenkin Isossa-Britanniassa ja lopetti vuoden voittamalla "Suurimman läpimurron tehnyt yhtye" -palkinnon Classic Rock -gaalassa [7].

Vuoden 2013 yhtye aloitti pienellä kiertueella kotikentällään USA:ssa ja Kanadassa. Euroopan kesäkiertue ulottui tällä kertaa myös Suomeen, jossa yhtye esiintyi Rock the Beach -festivaaleilla 28. kesäkuuta 2013.[8] Elokuussa 2013 yhtyeen kitaristi Scott Holiday julkaisi Facebookissa tiedotteen, jonka mukaan yhtyeen basisti Robin Everhart jättää yhtyeen. Everhart kertoi syyksi tiiviin kiertämisen ja totesi eron tapahtuneen hyvissä merkeissä. Everhartin korvasi kiertueella David Beste, joka jatkoi yhteen basistina koko kiertueen ajan.

Tammikuussa 2014 Rival Sons aloitti neljännen albuminsa äänittämisen Dave Cobbin Honey Pye -studioilla Nashvillessä David Besten kanssa. Maaliskuussa 2014 Rival Sons virallisti Besten aseman bändin uutena jäsenenä. Samalla julkistettiin uuden Great Western Valkyrie -levyn nimi, kansi ja kappaleet, joista ensimmäisenä julkistettiin avausraita Electric Man. Vuosina 2014 ja 2015 Rival Sons kiersi ahkerasti maailmalla ja esiintyi mm. Aerosmithin ja Lenny Kravitzin kanssa. Vuonna 2015 Rival Sons esiintyi 3300 hengelle Lontoon Roundhouse areenalla, mikä on yhtyeen suurin oma esiintyminen. Suomessa Rival Sons esiintyi Aerosmithin lämmittelijänä kevällä 2014 ja omalla keikallaan The Circuksessa Helsingissä marraskuussa 2014.

Lokakuussa 2015 Rival Sons äänitti viidennen Hollow Bones levynsä jälleen Dave Cobbin kanssa Nashvillessa vain kolmessa viikossa. Uusi levy julkaistaan kesäkuussa 2016. Vuoden 2015 lopun Rival Sons kiersi Eurooppaa Deep Purplen lämmittelijänä. Vuonna 2016 Rival Sons kiinnitettiin Black Sabbathin koko jäähyväis-maailmankiertueen ainoaksi lämmittelijäksi Ozzy ja Sharon Ozbournen nimenomaisesta toiveesta. Kiertueen aikana Rival Sons esiintyi mm. legendaarisella Madison Square Garden areenalla kahdesti ja Helsingin Kaisaniemen Monsters of Rock -tapahtumassa.

Jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyiset
  • Jay Buchanan – laulu (2008–)
  • Scott Holliday – soolokitara (2008–)
  • Michael Miley – rummut (2008–)
  • David Beste – basso (2013–)
Entiset
  • Robin Everhart – basso (2008–2013)
Kiertuemuusikot
  • Todd Ögren-Brooks – koskettimet (2014–)

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rival Sons (2011)

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Pressure and Time" (2011)
  • "All Over the Road" (2012)
  • "Company Man/Life for this Road" (2012)
  • "Face of Light" (2012)
  • "Keep On Swinging" (2012)
  • "Until The Sun Comes" (2013)
  • "Wild Animal" (2013)
  • "Electric Man" (2014)
  • "Open My Eyes" (2014)

Esiintymiset Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2011
  • Turku, Vegas Night Club, 19.11.
  • Helsinki, Tavastia, 20.11.
  • Tampere, Klubi, 21.11.
2012
2013
2014
  • Helsinki, Hartwall Areena supporting Aerosmith, 30.5.
  • Helsinki, The Circus, 25.11.
2016
  • Helsinki, Monsters of Rock supporting Black Sabbath, 7.7.
2018
2019
  • Helsinki, The Circus, 28.11
2023

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen viralliset sivut

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rival_Sons&oldid=22692718”