Rheneia (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rheneia
Ῥήνεια
Sijainti

Rheneia
Koordinaatit 37°24′43″N, 25°12′48″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ríneia, Mýkonos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit
Aiheesta muualla

Rheneia Commonsissa

Rheneia (m.kreik. Ῥήνεια, Rhēneia; myös Ῥηναῖα, Rhēnaia tai Ῥήνη, Rhēnē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Ríneia) Kreikassa. Sen historia liittyy läheisesti Deloksen vaiheisiin. Rheneian poliksen alue käsitti saaren luoteisosan, kun taas saaren eteläosa oli Deloksen poliksen hallussa.[1][2][3][4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rheneian saari jakaantui kuten nykyisinkin kahteen osaan, pohjois- ja eteläosaan, joita yhdistää kapea kannas. Rheneian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi pohjoisemman osan länsirannikolla nykyisen Agía Triádan lahden rannalla. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Pýrgoksen kukkula pohjoisosan keskiosissa, noin puoli kilometriä lahden rannasta itään.[1][4][5][6]

Rheneian saari sijaitsi Deloksen saaren länsipuolella ja oli sitä paljon suurempi. Strabon laski saarten välisen salmen leveydeksi neljä stadioninmittaa. Salmessa sijaitsee kaksi pientä kalliosaarta, jotka tunnetaan nykyisin nimillä Megálos Refmatiáris ja Mikrós Refmatiáris. Niistä ensin mainittu oli oletettavasti antiikin ajan Hekaten saari.[3][7][8] Rheneian kaupungilla ei ilmeisesti ollut satamaa ainakaan kaupunkikeskuksessa, vaan saarella oli maihinnousupaikka itärannikolla, suoraan vastapäätä Deloksen satamaa.[1] Saarten välillä toimi ilmeisesti jonkinlainen lautta (porthmos).[9]

Keskeneräinen veistos Rheneiasta, 100-luku eaa.

Rheneian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen. Siihen kuului ainoastaan saaren luoteisosa, eli pohjoisosan länsipuoli. Pohjoisosan itäpuoli, kannas sekä koko eteläosa olivat sen sijaan Deloksen poliksen alueita.[1][9] Pseudo-Skylaks luki Rheneian saaren Kykladeihin, joihin se luetaan myös nykyisin, mutta se ei esiinny Strabonilla Kykladien saarten luettelossa.[1][10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rheneian historia liittyi aina läheisesti viereisen, pyhänä pidetyn Deloksen historiaan. Saarella sijaitsi alun perin mahdollisesti Deloksen poliksen vanha kaupunkikeskus tai erillinen polis, jossa asuivat ne, jotka eivät liittyneet suoraan Deloksen pyhäkköjen toimintaan.[11]

Samoksen tyranni Polykrates valtasi Rheneian arkaaisella kaudella vuonna 523 eaa., omisti saaren tai ainakin sen eteläosan maatilat Deloksen Apollonille, ja kiinnitti saaren ketjulla Delokseen.[1][3][9][12] Käytännössä ”omistaminen Apollonille” tarkoitti sitä, että saaren eteläosan maat vuokrattiin ja niiden tuotto lahjoitettiin Deloksen pyhäköille.[5] Rheneialaiset saivat perustaa oman kaupunkinsa saaren luoteisosaan, ja se sai jatkaa itsenäisenä poliksena.[9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Rhēnaieus (Ῥηναιεύς) ja Rhēneus (Ῥηνεύς).[1]

400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien aikaan Datis ja Artafernes kunnioittivat Delosta eivätkä astuneet sinne, vaan rantautuivat sen sijaan Rheneiaan.[3][13] Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Rheneian polis kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 451/450–416/415 eaa.[1] Ateenalaisten puhdistettua Deloksen peloponnesolaissodan kuudentena vuonna eli 426/425 eaa. he kielsivät ketään syntymästä tai kuolemasta siellä, ja siksi kaikki sairaat ja synnyttävät vietiin Delokselta Rheneiaan. Rheneia toimi myös Deloksen hautausmaana.[2][3][14]

Rheneia säilyi olemassa poliksena vielä hellenistisellä kaudella. Sen tärkein vientituote vaikuttaa olleen gneissikivi. Ainakin hellenistisellä kaudella Rheneian eteläosan Delokselle kuuluneita maatiloja oli kymmenen. Niiden nimet olivat Porthmos, Pyrgoi, Khareteia, Panormos, Skitoneia, Kharoneia, Dionysion, Limnai, Rhamnoi ja Nikū Khoros.[9]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hautakivi Rheneiasta, 100-luku eaa.

Rheneian akropoliilta on löydetty kahden noin 8 × 8 metrin kokoisen suorakulmaisen tornin sekä noin 100 metriä pitkän muurin jäänteitä. Eteläisempää tornia on säilynyt noin kolmen metrin korkeudelta. Myöhemmin keskiajalla 1300-luvulla entinen akropolis toimi johanniittain ritarikunnan linnan paikkana, ja myös siitä on säilynyt jäänteitä.[5][9]

Satamalahden pohjoispuolelta on löydetty muun muassa Herakleelle omistetun temppelin (tai mithraionin[9]) rauniot. Rakennus on ajoitettu 100-luvulle tai ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Sen koko oli noin 30 × 12 metriä. Sen löytöihin lukeutuu muun muassa Herakleen patsas sekä lattiamosaiikkeja, jotka esittävät muun muassa delfiinejä.[1][2][5][9]

Deloslaisten hautausmaa käsitti saaren eteläosan itärannikon.[9] Sieltä on löydetty suuri määrä hautoja ja hautakiviä. Eräs haudoista on suuri joukkohauta, johon haudattiin kerralla Delokselta vuonna 426/425 eaa. saaren puhdistuksen yhteydessä siirretyt vainajat.[2] Saarelta on löydetty myös yksityistalojen jäänteitä. Talot ovat olleet samanlaisia kuin Deloksen yksityistalot.[3] Rheneian kannaksen poikki kulki sen kapeimmassa kohdassa vetotie ja -laitteisto (holkos), jonka kautta sen yli voitiin siirtää aluksia. Sen paikka näkyy maaperässä olevana syvempänä kohtana. Vedettävä matka on ollut noin 90 metriä.[9] Saaren kaakkoisrannikolla sijaitsi majakka, joka oli mahdollisesti Aleksandrian Faroksen majakan kopio.[9][11]

Rheneialta tehdyt esinelöydöt ovat pääosin Mýkonoksen arkeologisessa museossa.[11] Niitä on myös Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”514 Rheneia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DELOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Delos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Rheneia (settlement) Pleiades. Viitattu 13.5.2019.
  5. ↑ a b c d Rheneia (Cyclades) 31 Renia - Ρήνεια ToposText. Viitattu 13.5.2019.
  6. ↑ Akropoliin sijainti: 37°24′33.4″N, 25°13′14.4″E
  7. ↑ Strabon: Geografia 10.
  8. ↑ Χαντζή, Αδαμαντία: Πτυχές πολιτισμικής ιστορίας της Βιολογίας στο περιβάλλον της Δήλου: ζώα και φυτά σε ψηφιδωτά, αγάλματα και αρχαιολογικά ευρήματα 2021. Εθνικό και Καποδιστριακό Πανεπιστήμιο Αθηνών. Viitattu 4.9.2024. (kreikaksi)
  9. ↑ a b c d e f g h i j k Kent, John Harvey: The Temple Estates of Delos, Rheneia and Mykonos The American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 13.5.2019.
  10. ↑ Strabon: Geografia 10.5.3.
  11. ↑ a b c Rineia Aegean Islands. Arkistoitu 23.5.2019. Viitattu 13.5.2019.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 6.97; Thukydides: Peloponnesolaissota 1.13, 3.104.
  13. ↑ Herodotos: Historiateos 6.97.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.104; Strabon: Geografia 10.
  15. ↑ Kaltsas, Nikolaos & Hardy, David: Sculpture in the National Archaeological Museum, Athens, s. 285. (Getty Trust Publications. J. Paul Getty Museum) Getty Publications, 2002. ISBN 0892366869 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rheneia_(kaupunki)&oldid=22806724”