Reza Kuruš Pahlavi
| Reza Kuruš Pahlavi | |
|---|---|
| Iranin kruununprinssi | |
 Kruununprinssi vuonna 2023 | |
| Syntynyt |
31. lokakuuta 1960 Teheran, Iranin keisarikunta |
| Puoliso | Yasmine Pahlavi |
| Lapset |
Noor Iman Farah |
| Isä | Mohammad Reza Pahlavi |
| Äiti | Farah Pahlavi |
| Uskonto | šiialaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Reza Kuruš Pahlavi (s. 31. lokakuuta 1960 Teheran) on Iranin viimeisen šaahin Mohammad Reza Pahlavin ja šaahitar Farah Pahlavin vanhin poika. Reza Pahlavi on julistautunut Iranin kruununperijäksi nimellä Reza Pahlavi II. Kansainvälisesti hän käyttää englantilaista nimimuotoa Reza P.
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reza Pahlavi syntyi vuonna 1960. Hänen isällään oli takana jo kaksi aikaisempaa avioliittoa, jotka olivat päättyneet eroon, koska niistä ei syntynyt miespuolista perillistä.[1] Pojan syntymän jälkeen šaahi armahti 98 vankia, ja Iranin hallitus ilmoitti laskevansa tuloveroa 20 %.[2] Hänet nimitettiin virallisesti kruununprinssiksi isänsä kruunajaisten yhteydessä vuonna 1967.[3]
Vuonna 1978 Reza Pahlavi lähti Iranista opiskelemaan Yhdysvaltoihin hävittäjälentäjäksi Reesen lentotukikohtaan Luddockiin Teksasiin ja Williams Collegen taideakatemiaan Williamstowniin, Massachusettsiin. Hän on saanut hävittäjälentäjän koulutuksen Yhdysvalloissa ja suorittanut valtiotieteen tutkinnon Etelä-Kalifornian yliopistossa. Pahlavi oli Yhdysvalloissa kun Iranin vallankumous tapahtui.[4]
Reza Pahlavilla on yksi elossa oleva sisar: Farahnaz Pahlavi. Hänen sisarensa Leila Pahlavi kuoli vuonna 2001 lääkkeiden yliannostukseen ja veli Ali Reza Pahlavi teki vuonna 2011 itsemurhan.
Vallankumous ja maanpako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1979 jälkeen Reza Pahlavi on asunut lähinnä Marokossa, Egyptissä ja vuodesta 1984 Yhdysvalloissa.
Hävittäjälentäjänä Reza Pahlavi halusi palvella lentäjänä vuonna 1980 Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Hän kirjoitti islamilaisen tasavallan puolustusvoimien kenraali Velayatollah Felahielle kirjeen, jossa hän tarjoutui Iranin ilmavoimiin. Tarjous hylättiin.[4]
Toiminta aktivistina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reza Pahlavi on puhunut Iranin ihmisoikeuksista ja kritisoinut islamilaista tasavaltaa. Hän on sanonut, että muutos Iranissa tulisi olemaan iranilaisten omasta aloitteesta eikä länsivaltojen. Reza Pahlavi ei tavoittele virallisesti Iranin valtaistuinta.
Alkuvuodesta 2023 Reza Pahlavi kannusti iranilaisia protestoimaan Iranin islamistitasavallan kansallispäivää vastaan.[5] Hän itse osallistui Los Angelesissa järjestettyyn mielenosoitukseen yli 80 000 muun mielenosoittajan rinnalla.[6]
Pahlavi on kirjoittanut kolme kirjaa Iranin valtiollisista asioista.[4] Politico arvioi vuonna 2018, että Reza Pahlavi elättää itsensä perheensä varallisuudella sekä puhujanpalkkioilla.[7] Hän on aikaisemmin kiistänyt saaneensa rahaa Yhdysvaltain hallitukselta.[8]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reza Pahlavi asuu Potomacissa, Marylandissa iranilaissyntyisen vaimonsa Yasmine Etemad Aminin kanssa. Heillä on kolme lasta, Noor (s. 3. huhtikuuta 1992), Iman (s. 12. syyskuuta 1993) ja Farah (s. 17. tammikuuta 2004). Hän on määrännyt, että hänen tyttärensä ovat ikäjärjestyksessä vanhemmasta nuorempaan hänen kruununperillisiään.[3]
Vuonna 2009 kruununprinssi sanoi olevansa uskonnolliselta vakaumukseltaan harras šiiamuslimi. Hän kuitenkin painotti, että uskonto hänelle yksityisasia.[8]
Äidinkielensä farsin lisäksi Reza Pahlavi osaa sujuvaa englantia ja ranskaa.[9]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iranilaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pahlavin ritarikunta ketjulla (1967)
Iranin kruunun ritarikunta ketjulla (1967)
Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlan mitali (1971)
Lähde:[10]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1970)
Italian tasavallan ansioritarikunnan suurristi (Italia, 1974)[11]
Isabella Katolilaisen ritarikunta ketjulla (Espanja, 1975)
Kunnialegioonan suurristi (Ranska, 1976)
Itävallan tasavallan kunniamitalin suurristi (Itävalta, 1976)[12]
Pyhimmän ilmoituksen ylimmän ritarikunnan ritari (Italia, 2023)[13]
Lähde:[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mohammad Reza Shah Pahlavi | Biography, History, & White Revolution Encyclopædia Britannica. 13.9.2024. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Freedland, Jonathan: The Prince's Trust: The Boy Who Lost Everything. The Observer, 26.1.1997, s. 97, 168–169. (englanniksi)
- ↑ a b About rezapahlavi.org. 2024. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Reza Pahlavi International Economic Forum of the Americas. Arkistoitu 17.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
- ↑ Top Opponents Of Iranian Regime Deliver Speeches In US Rallies Iran International. 12.2.2023. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Photos: Thousands in L.A. rally in support of anti-government movement in Iran Los Angeles Times. 12.2.2023. Viitattu 9.10.2024. (englanti)
- ↑ Son of deposed Iranian Shah calls for U.S.-backed regime change Politico. 13.12.2018. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b The Exile The New York Times. 28.9.2009. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Hall, Carla: The Shah Without a Country The Washington Post. 21.5.1989. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Pahlavi 4 royalark.net. 2024. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ REZA S.A.I. Ciro Palazzo del Quirinale. 2024. Viitattu 9.10.2024. (italia)
- ↑ Anfragebeantwortung (pdf) (s. 458) parlament.gv.at. 2012. Viitattu 9.10.2024. (saksa)
- ↑ Ordine Supremo della Santissima Annunziata: Elenco dei Cavalieri (pdf) ordinidinasticicasasavoia.it. 2024. Viitattu 9.10.2024. (italia)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
