Rentoapila
| Rentoapila | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Suku: | Apilat Trifolium |
| Laji: | campestre |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Trifolium campestre |
|
| Katso myös | |
Rentoapila (Trifolium campestre, syn. T. procumbens, Chrysaspis campestris) on yksivuotinen apiloihin kuuluva kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rentoapila kasvattaa 5–25 cm korkean karvaisen varren, joka on rento tai koheneva. Lehdet ovat kolmisormisia. Lehdykät ovat 0,8–1,2 cm pitkiä, vastapuikeita ja vain keskilehdykkä on ruodillinen. Puikeat korvakkeet ovat pitkälti ruodin kanssa yhdiskasvuisia, 2–3 mm pitkiä ja lehtiruotia lyhyempiä. Kukinto on lähes pallomainen ja 20–30-kukkainen. Kukintoperä on tavallisesti tukilehteä selvästi pitempi. Kukan verhiö on kalju, teriö on tyveltä yhdislehtinen, väriltään aluksi vaaleankeltainen ja lopulta kellanruskea. Kukan purje on pitkittäispoimuinen. Rentoapila kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät verhiön sisään jäävässä palossa.[1][2]
Muista Suomessa tavattavista apilalajeista rentoapila muistuttaa eniten pikkuapilaa (T. dubium) ja kelta-apilaa (T. aureum).[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rentoapila on levinnyt koko Eurooppaan Länsi-Venäjälle saakka lukuun ottamatta Islantia ja Fennoskandian pohjoisosia. Lisäksi sitä tavataan Pohjois-Afrikassa Marokosta Libyaan, Lähi-idässä, Turkissa, Kaukasuksen alueella ja paikoin Keski-Aasiassa. Laji on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan, erityisesti mantereen itäosiin.[3] Suomessa rentoapilaa on tavattu satunnaisesti Oulun korkeudelle saakka. Eteläisimmässä Suomessa laji on vakiintunut, muualla maassa satunnainen tulokas.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rentoapilaa tavataan Suomessa lähinnä kylvönurmikoilla, pelloilla ja tienvarsilla.[1] Aikaisemmin lajia tavattiin lähinnä satamissa, jonne lajia tuli laivojen painolastimaiden mukana.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bo Nylén: Suomen ja Pohjolan kasvit. (suomeksi toim. Pentti Alanko, Lasse Kosonen, Pekka Rintamäki ja Eevi Karvonen) WSOY, 1992 (suomenkielinen laitos 1993). ISBN 951-0-18540-X
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 288.
- ↑ Nylén 1992, s. 305.
- ↑ a b Den virtuella floran: Jordklöver (ruotsiksi) Viitattu 20.4.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Rentoapilan (Trifolium campestre) levinneisyys Suomessa Viitattu 16.10.2017.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 257.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Rentoapila (Trifolium campestre)
- Kasviatlas 2022: Rentoapilan (Trifolium campestre) levinneisyys Suomessa.
- Puutarha.net: Rentoapila (Trifolium campestre)
- JSTOR Global Plants: Trifolium campestre (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Trifolium campestre (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Trifolium campestre (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Trifolium campestre (englanniksi)