Reino Ruotsalainen

Reino Ruotsalainen (11. huhtikuuta 1941 Oulu – 27. marraskuuta 2004 Liminka) oli suomalainen jääkiekkovalmentaja.

Reino ”Pappa” Ruotsalainen aloitti valmennusuransa Kärpissä vuonna 1967. Ensimmäisen junioreiden Suomen mestaruuden Oulun Kärpät saavutti Ruotsalaisen johdolla vuonna 1971. Menestyneessä E-juniorijoukkueessa pelasivat muun muassa Kari Jalonen, Reijo Ruotsalainen, Arto Ruotanen, Pekka Arbelius ja Juha Huikari. Vuonna 1974 Oulun Kärppien D-juniorit ja vuotta myöhemmin C-juniorit voittivat Suomen mestaruuden Ruotsalaisen valmentamana.

Vuosina 1975–1979 Ruotsalainen valmensi Kärppien A-junioreita johdattaen joukkueen SM-kultaan vuonna 1979. Edustusjoukkueen valmentajana Ruotsalainen oli kaudella 1979–1980, jolloin Kärpät saavutti ensimmäisen mitalin, pronssia. Oulusta Reino Ruotsalainen siirtyi Kalevan Palloon Kuopioon. Vuonna 1982 Kalpa nousi 2-divisioonasta 1-divisioonaan. Jokereita Ruotsalainen valmensi vuosina 1982–85. Vuonna 1983 Jokerit saavutti SM-hopeaa ja SM-liiga valitsi Ruotsalaisen vuoden valmentajaksi. Vuonna 1985 Ruotsalainen siirtyi Helsingin Jokereiden päävalmentajan paikalta Kouvolaan Kookoon päävalmentajaksi. Vuonna 1987 Kookoo nousi jääkiekon SM-liigaan Ruotsalaisen ollessa päävalmentajana.

Reino Ruotsalainen kutsuttiin takaisin Kärppiin konkurssin myötä kakkosdivisioonaan joutuneen edustusjoukkueen valmentajaksi kauden 1994–1995 alkaessa. Hänen johdollaan Kärpät nousi kauden loputtua ykkösdivisioonaan.

Ammattivalmentamisen jälkeen Ruotsalainen jatkoi juniorivalmennustyötä Oulun seudulla.

Ruotsalainen kuoli sairaskohtaukseen 63-vuotiaana kotonaan Limingassa marraskuussa 2004. Oulun Kärppien liigajoukkue kunnioitti Reino Ruotsalaisen muistoa 1. joulukuuta 2004 pelatussa kotiottelussa Kärpät–TPS pelaamalla surunauha käsivarressaan. Reinon pojan, Kärppien puolustaja Reijo Ruotsalaisen pelinumero 10 on jäädytetty Oulun jäähallin kattoon.

Pelaajaurallaan Ruotsalainen pelasi Kärpissä vuosina 1957–1967. SM-sarjaotteluita kertyi 43.

Aiheesta muualla

• Reino Ruotsalaisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa