Reino Nordin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reino Nordin
Reino Nordin Ilosaarirockissa vuonna 2018.
Reino Nordin Ilosaarirockissa vuonna 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt20. toukokuuta 1983 (ikä 41)
Ammatti näyttelijä, muusikko
Muusikko
Taiteilijanimi Reino
Bongo Rhino
Juniori Reino
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1997–
Tyylilajit reggae, pop, R&B
Soittimet laulu, perkussiot
Yhtyeet Reino & The Rhinos
Jazzgangsters
Soul Captain Band
The Cool Sheiks
Bongo Rock
Levy-yhtiöt Monsp Records
PME records

Reino Nordin (s. 20. toukokuuta 1983) on suomalainen näyttelijä ja muusikko. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Vuonna 85, Hymypoika, Game Over ja Ganes sekä televisiosarjoissa Tie Eedeniin, Hovimäki, Big Bang ja Savuna ilmaan. Hänen tunnetuin singlejulkaisunsa on ”Antaudun”.

Ensimmäisen roolinsa Nordin esitti elokuvassa Ursula, vuonna 1986. Hän on näytellyt päärooleja muun muassa elokuvissa Vuonna 85, Hymypoika ja Game Over.

Reino Nordin on tullut musiikkimaailmassa julkisuuteen kaksi albumia julkaisseen Reino & The Rhinos -yhtyeen keulakuvana ja solistina. Lisäksi hän on soittanut rumpuja ja muita lyömäsoittimia useissa yhtyeissä, kuten Jazzgangstersissa, Soul Captain Bandissä sekä Cool Sheiksissa. Nordin on myös toiminut Komposti Sound Systemin mikrofonimiehenä, Bongo Rhinona. Nordin on käyttänyt aiemmin myös taiteilijanimeä Juniori Reino. Marraskuussa 2014 hän julkaisi omalla nimellään sooloalbumin Bongo Rock.[1]

Reino Nordin Reino & The Rhinos -yhtyeen keikalla Ilosaarirockissa vuonna 2009.

Lisäksi Nordin on juontanut viikoittaista Työn alla -ohjelmaa Bassoradiossa.[2]

Reino Nordin kiinnitettiin PME Recordsille syksyllä 2015, jonka myötä Nordinin artistibrändi koki huikean kohotuksen. Nordinin jokainen PME:n kautta julkaistu single on noussut suursuosioon, mistä kertovat lukuisat kulta- ja platinalevyt muun muassa kappaleista ”Antaudun”, ”Kato mua silmiin”, ”Momentumii” ja ”Kosketa”. Antaudun-albumin ohessa julkaistu ”Antaudun”-single nosti Reino Nordinin Suomen suosituimpien artistien tähtikaartiin, kun hittisingle soi pitkään radioiden soitetuimpana kappaleena sekä Spotifyn kärkisijoilla. Antaudun nousi Suomen Spotifyn striimatuimmaksi kappaleeksi viikon ajaksi.lähde? Kappale soi myös radioiden soitetuimpana peräti viisi viikkoa putkeen.lähde? ”Antaudun” oli vuoden 2017 striimatuin kotimainen kappale. Syksyllä Nordin julkaisi uuden singlen nimeltä ”Ihmeeni”.

Vuoden 2018 Emma-gaalassa Nordin oli ehdolla useassa kategoriassa.

Nordin on mukana Vain elämää -sarjan 11. tuotantokaudella vuonna 2020.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reino Nordinin vanhemmat ovat kuvanveistäjä Antti Nordin ja lavastaja Metti Nordin. Hänen siskonsa Siiri Nordin on muusikko. Taiteilija Outi Heiskanen oli Nordinin isoäiti. Reino Nordin on naimisissa hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin kanssa, ja heillä on yhdessä neljä lasta.[4][5][6][7] Reinolla on myös yksi lapsi edellisestä suhteestaan.[8] Subin vuonna 2012 lähettämässä Iholla-televisiosarjassa kuvattiin Nordinin lapsiperhearkea.[9][10]

Nordin on kertonut olevansa biseksuaali.[11] Hän on saanut sakkotuomioita huumausaineen käyttörikoksista.[12][13]

Reino & The Rhinos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva / Televisioelokuva Rooli
1986 Ursula Buster
1989 Rajamaa poika keinussa
1992 Ovi
1993 Toinen luonto Pasi
1998 Poika ja ilves poika baarin edustalla
1999 Rakkaudella, Maire Kaitsu
2003 Hymypoika Jere
2004 Tarralenkkarit
2005 Game Over Kimi
Varpuset
2006 Diileri
Heitelläänhän kääpiöitäkin karateka
2007 Deadlock Cozartin ääni
Ganes Heikki Airolahti
2008 Käsky vartija kartanolla
2009 Lokakuun valoa Jape
Levoton rauha
2010 Paha perhe Samuli
Sisko tahtoisin jäädä Make
Täällä Pohjantähden alla II Eero Koskela
Harjunpää ja pahan pappi raggari
2012 Puhdistus Metsäveli
2013 Vuonna 85 Tommi Turmiola
2017 Rendel Reikki
2021 Pahanhautoja Tero

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Sarja Rooli
1997 Kuusikko ja kuoleman varjot Jani Sundman
1998 Big Bang Neva
1999 Isänmaan kaikuja
2000 Pesärikko Tiinan poikaystävä
Kylmäverisesti sinun Berg
2001 Siamin tytöt Petri / Penes
2002 Hovimäki Juho Seppä
Juulian totuudet Hade
2003 Tie Eedeniin Iiro Hämäläinen
Kuumia aaltoja Sami
2004 Sairaskertomuksia Timpe
Käenpesä Mika
2005 Pimeä puoli
Rakastuin mä luuseriin Risto
2006 Uudisraivaaja Niko Laine
2008 Suojelijat etsivä
Harvoin tarjolla Mansku
2009 Savuna ilmaan Panu Miettinen
2010 Kallio Hönö
2011 Helppo elämä Ana
2012 Roba Leevi Niemi
Kimmo Katajisto
2016 Kynsin hampain Sami
Erinomanlaiset Reino Nordin
2018–2020 Karppi Sasha
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
  1. Talvio, Anna-Maria: Bongo Rock – Reino Nordinin "kevyt nahanluominen" Yle Uutiset. 28.11.2014. Viitattu 28.11.2014.
  2. Bassoradio – Ohjelmat: Työn alla basso.fi. Viitattu 6.10.2013.[vanhentunut linkki]
  3. Tässä ovat uudet Vain elämää -tähdet! Mukana muun muassa Arja Koriseva, Jannika B, Vesku Jokinen...
  4. Jarva, Hannu: Sisko ja sen veljet. TS-Extra, 5.12.2009, s. 18. Turku: Turun Sanomat.
  5. Maria Nordinilta outo blogipostaus vauvojen kuivaksi opettelusta: "Parempaa seksiä tuleville sukupolville" iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2017.
  6. Maria Nordin vihjailee vastasyntyneen vauvan sukupuolesta: ”Puin jumppapallolle prinsessalakanat” iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2018.
  7. Hartikainen, Ville: Reino Nordin on rakastava isä, mutta kaikella on rajansa: ”Jos lapsi heittää sun tonnin stifloille aamujogurtit, niin totta kai se vituttaa” Apu.fi. 22.11.2023. Viitattu 25.5.2024.
  8. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/neljatta-kertaa-isaksi-reino-nordin-hehkuttaa-perheonnea-uskomaton-kokemus/7014660
  9. Iholla-sarjan Marialle oma ohjelma Iltalehti. 24.3.2014. Viitattu 2.11.2021.
  10. Kostiainen, Pasi: Reino Nordin pisti elämänsä uusiksi Apu. 30.10.2020. Viitattu 2.11.2021.
  11. Reino Nordin Trendissä: Olen narsistinen ja biseksuaali idiootti s. 18. Ilta-Sanomat. 5.7.2013. Sanoma News. Arkistoitu 10.6.2012. Viitattu 6. heinäkuuta 2013.
  12. Seiska: Reino Nordin sai huumetuomion – käytti myös kokaiinia Ilta-Sanomat. 6.6.2017. Viitattu 25.6.2021.
  13. Reino Nordin kärysi huumeista vain neljä päivää edellisen tuomion jälkeen www.iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]