Reijo Vauhkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reijo Olavi Vauhkonen (s. 2. kesäkuuta 1939 Heinävesi) on suomalainen teollisuusneuvos.[1]

Vauhkonen avioitui 1964 muotoilujohtaja Eliisa Elon kanssa. Vauhkonen kävi kansakoulun Heinävedellä 1946–1954, suoritti Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Joensuussa 1957, valmistui rakennusmestariksi Helsingin teknillisestä koulusta 1961 ja rakennusinsinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1966. Hän oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n, vuodesta 1975 Oy Lohja Ab, myyntipäällikkö vuodesta 1966, markkinointipäällikkö vuodesta 1978 ja osastopäällikkö 1980.

Juukalaisen Suomen Vuolukivi Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vauhkonen oli 1980–1989 ja Tulikivi Groupin hallituksen puheenjohtaja 1988–2002 sekä varapuheenjohtaja ja jäsen 2002–2009.

Vauhkosella on ollut lukuisia liike-elämän ja muita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Teollisuusneuvoksen arvonimen hän sai 1994 ja Vuoden liikemies -palkinnon 1990. Hänen mukaansa on nimetty Reijo Vauhkosen rahasto Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahastossa 1989.[1][2]

  1. a b Tarma, Heikki: Teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen (1939–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.11.2023.
  2. Merkkipäivä. Kaskiviljelijän pojasta teollisuusjohtajaksi. Reijo Vauhkonen on vanhan kotiseutunsa ja erityisesti kulttuurin tukija. Karjalainen, 1.6.2019, nro 148, s. 39. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.11.2023. (ei-vapaa)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saari, Mauno: Matkalla: Reijo Vauhkonen ja viisaan kiven metsästys. Porvoo: Viestintä M. Saari Oy, 2021. ISBN 978-952-94-5482-2
  • Saari, Mauno: Kivimies: karjalaispoika Reijo Vauhkosen elämäntyö. Helsinki: Maahenki, 2014. ISBN 978-952-301-028-4