Helsingin teknillinen oppilaitos

Helsingin teknillinen oppilaitos oli Helsingissä toiminut tekniikan alan opistotasoinen koulu, joka vuonna 1999 sulautui osaksi uutta Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiaa (nyk. Metropolia-ammattikorkeakoulu).

Helsingin teknillisen oppilaitoksen juuret juontavat vuonna 1881 perustettuun ruotsinkieliseen Koneenkäyttäjä-, värkmestari- ja rakennusmestarikouluun, jonka tehtävä oli kouluttaa työnjohtajia rakennusalalle ja teollisuuteen. Viisi vuotta toimittuaan koulu siirtyi valtion ylläpitämäksi teollisuuskouluksi^[1] ja asettui Ateneumin tiloihin Kruununhaan Mariankadulle, jossa se toimi vuodesta 1913 alkaen kolmivuotisena. Osastoina olivat koneenrakennus, huoneenrakennus, kulkulaitostekniikka, teknokemia ja pian myös sähkötekninen ja puusepäntyön osasto. Kruununhaasta Helsingin Teollisuuskoulu (ruots. Industriskolan i Helsingfors) muutti sille rakennettuihin tiloihin Kallion Agricolankadun ja Torkkelinkadun kulmaan 1929. Uusissa tiloissa oli muun muassa konelaboratorio ja sähkötekninen laboratorio. Jatkosodan aikana rakennus toimi sotilassairaalana.

Vuoden 1941 asetuksella teollisuuskouluista tuli teknillisiä oppilaitoksia. Uudelleen nimettyyn Helsingin teknilliseen oppilaitokseen yhdistettiin kolme vuotta myöhemmin Helsingin suomenkielinen teknillinen opisto. Myös sotienjälkeisen jälleenrakennuksen aiheuttama työvoimapula lisäsi oppilasmäärää, ja tilapulan helpottamiseksi rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. 1960-luvulla vapautui tiloja läheisestä Franzéniasta, josta Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Tampereelle. Vuonna 1964 oppilaitos muutti Kamppiin tiloihin, joista Teknillinen korkeakoulu oli muuttanut Espoon Otaniemeen.

Rehtoreita

Werner Lille 1925–1933
Antti Breitholtz 1933–1948
Toivo K. Laakso 1948–1952
Yrjö Collan 1952–1970^[2]
Aulis Eskola 1970–1991^[3]

Lähteet

Koskinen, Juha: Kallion historia, s. 353. Helsinki: Kallio-seura, 1990.

Viitteet

↑ Helsingin teknillinen oppilaitos kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 12.1.2025.
↑ Professori Yrjö Collan: Ihmisen lyhytnäköisyys saasteongelmankin ydin. (Eläkkeellejäämishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 27.6.1970, s. 9. Näköislehti (maksullinen).
↑ Piekka, Risto & Välkevirta, Leila: Professori, rehtori, Akavan entinen puheenjohtaja Aulis Eskola. Helsingin Sanomat, 30.12.1999. Muistokirjoituksen maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.1.2025.

Aiheesta muualla

Suomenkielisen insinöörikoulutuksen alkutaival Helsingissä, Insinöörit 100 vuotta -sivusto, 2012.

[1] Helsingin teknillinen oppilaitos kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 12.1.2025.

[2] Professori Yrjö Collan: Ihmisen lyhytnäköisyys saasteongelmankin ydin. (Eläkkeellejäämishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 27.6.1970, s. 9. Näköislehti (maksullinen).

[3] Piekka, Risto & Välkevirta, Leila: Professori, rehtori, Akavan entinen puheenjohtaja Aulis Eskola. Helsingin Sanomat, 30.12.1999. Muistokirjoituksen maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.1.2025.

[1]

[2]

[3]