Pääkaupunkialue (Tanska)
| Pääkaupunkialue Region Hovedstaden |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
|
 Alueen sijainti Tanskan kartalla. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Tanska |
| Perustettu | 1. tammikuuta 2007 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Hillerød |
| – suurin kaupunki | Kööpenhamina |
| – Alueneuvoston puheenjohtaja | Lars Gaardhøj (A) |
| Edustus | Alueneuvostossa |
| – Alueneuvosto | 41 paikkaa |
| – Alueneuvosto | |
| Pinta-ala | 2 562,80 km² |
| Väkiluku (2022) | 1 889 272 |
| – väestötiheys | 723,5 as./km² |
| BKT (2018) | 122 mrd € |
| Aikavyöhyke | +1 (CET) |
| – kesäaika | +2 (CEST) |
| Lyhenteet | |
| – NUTS | DK01 |
| regionh.dk | |
Pääkaupunkialue (tansk. Region Hovedstaden) on yksi Tanskan viidestä hallinnollisesta alueesta (tansk. region). Alueen pinta-ala on 2 562,8 km² ja vuoden 2020 alussa siellä oli 1 889 272 asukasta.[1][2]Väentiheys alueella oli 720,8 asukasta neliökilometriä kohti.
Pääkaupunkialue muodostettiin 1. tammikuuta 2007 osana Tanskan kuntauudistusta. Alueeseen kuuluu kaksi entistä amtia (Kööpenhaminan amt ja Frederiksborgin amt) sekä Kööpenhaminan, Frederiksbergin ja Bornholmin kunnat. Pääkaupununkialueeseen kuuluu 29 kuntaa. Alueen suurin kunta on Kööpenhamina. Alueen hallinnollinen keskus on Hillerød. Aluevaltuustoon kuuluu 41 jäsentä.[3]
Alueen päätehtävä on terveydenhuollosta vastaaminen. Vuonna 2020 Pääkaupunkialue käytti terveysmenoihin 37,8 miljardia Tanskan kruunua. Alueella toimii useita erityisryhmille tarkoitettuja instituutioita, minkä lisäksi alue vastaa aluesuunnittelun tehtävistä kuten julkisesta liikenteestä. Alueet eivät voi periä veroja, vaan ne rahoitetaan valtion ja kuntien maksuilla.[3]
Kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terveydenhuollon 37,8 miljardin kruunun menoissa vuonna 2020 suurimmat erät olivat somaattiset sairaalat 24,2 miljardilla Tanskan kruunulla, psykiatria 3,3 miljardilla Tanskan kruunulla ja yleissairaanhoito 2,7 miljardilla Tanskan kruunulla.[3] Aluevaltuusto hyväksyi vuonna 2019 sairaalasuunnitelman vuodelle 2025, jolle ominaista on lisääntynyt erikoistuminen ja ensiaputoimintojen yhdistäminen neljässä suuressa päivystyssairaalassa. Alueen suurin ja erikoistunein sairaala on Rigshospitalet. Sairaalalla on samanaikaisesti useita kansallisia tehtäviä.
Kaudella 2019–2024 alueella on rakennettu laajasti, osittain valtion tukemana. Suuria muutoksia on tehty mm. Bispebjergin, Herlevin ja Hvidovren sairaaloissa. Uutta sairaalaa rakennetaan Hillerødin eteläpuolelle. Pääkaupunkialueella psykiatrialla on oma organisaationsa, joka on erillinen somaattisesta sairaalajärjestelmästä.[3]
Pääkaupunkialuella otettiin käyttöön vuonna 2013 kattava hätäapujärjestelmä, jossa hoitajat ohjaavat potilaat oikeisiin palveluihin tehokkaasti. Vuosina 2016–2017 Pääkaupunkialue ja Sjællandin alue ottivat käyttöön yhteisen IT-järjsetelmän Sundhedsplatformen, joka kerää potilastiedot yhteen.[3]
Aluevaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskassa on viisi aluevaltuustoa, joista jokaiseen kuuluu 41 jäsentä. Jäsenet valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaalien yhteydessä. Sosiaalidemokraatit on ollut hallitseva puolue saaden vaaleissa keskimäärin 12–13 paikkaa 41:stä.[3]
Ensimmäiset uuden hallintojaon mukaiset paikallisvaalit järjestettiin 15. marraskuuta 2005. Aluevaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja oli sosiaalidemokraattien entinen Kööpenhaminan läänin pormestari Vibeke Storm Rasmussen. Hänestä tuli aluevaltuuston puheenjohtaja Sosialistisen kansapuolueen, Tanskan kansanpuolueen ja yhtenäisyyslistan sopimuksella. Vuoden 2009 vaaleissa Sosialistisen kansanpuolueen kärkiehdokas Andreas Røpke haastoi Storm Rasmusssenin, mutta puolue vetäytyi sopimuksesta kritiikin jälkeen. Vuoden 2013 vaalien jälkeen puheenjohtajaksi nousi sosiaalidemokraattien 39-vuotias Sophie Hæstorp Andersen ja hän jatkoi tehtävässä 2017 vaalien jälkeen. Sophie Hæstorp Andersen valittiin 2021 Kööpenhamina pormestariksi ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin sosiaalidemokraatien Lars Gaardhøj.[3]
| Vaalit | Puolue | Paikat | Aluevaltuuston puheenjohtaja | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | B | C | D | F | I | O | V | Ø | Å | |||
| 2005 | 13 | 5 | 6 | 3 | 3 | 8 | 3 | 41 | Vibeke Storm Rasmussen (A) | |||
| 2009 | 12 | 3 | 6 | 8 | 4 | 6 | 2 | |||||
| 2013 | 13 | 3 | 5 | 2 | 1 | 4 | 8 | 5 | Sophie Hæstorp Andersen (A) | |||
| 2017 | 13 | 3 | 5 | 3 | 2 | 3 | 6 | 4 | 2 | |||
| 2021 | 9 | 5 | 10 | 1 | 4 | 1 | 5 | 6 | Lars Gaardhøj (A) | |||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Folketal den 1. i kvartalet efter civilstand, alder, køn, område og tid Danmarks Statistik. Viitattu 6.5.2023. (tanskaksi)
- ↑ a b Areal 1. januar efter område og tid Danmarks Statistik. Viitattu 22.1.2021. (tanskaksi)
- ↑ a b c d e f g Bue Nielsen & Kent Lassen: Region Hovedstaden Den Store Danske. 31.5.2022. Viitattu 6.5.2023. (tanskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pääkaupunkialue (Tanska) Wikimedia Commonsissa
- RegionHovedstaden.dk (tanskaksi) (englanniksi)
| Alueet Tanskassa |  | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Merentakaiset alueet | |||||
