Rebekka Räsänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rebekka Räsänen (10. marraskuuta 1908 Kanneljärvi7. huhtikuuta 1983 Viitasaari)[1] oli suomalainen kirjailija ja kirjastonhoitaja.

Räsäsen vanhemmat olivat maanviljelijä Iisakki Määttänen ja Loviisa Turtiainen.[1] Hän suoritti 1957 sivutoimisen kirjastonhoitajan kurssin[1] ja työskenteli pitkään Viitasaaren kunnankirjastossa. Hän työskenteli myös opettajana ja toimittajana.[2] Räsäsen kirjallinen tuotanto koostui pääasiassa nuorten- ja lastenkirjoista. Rebekka Räsänen oli naimisissa 1947–1955 Heikki Olavi Räsäsen kanssa ja liitto päättyi eroon.[1] Räsänen kirjoitti muutaman teoksensa käyttäen miehensä nimeä (Heikki Räsänen) nimimerkkinä.

  • Marja, puotityttö, romaani. Karisto 1951.
  • Anneli Juoniemen kartanossa, nuorisoromaani. Gummerus 1952.
  • HTY, kuvitus Maija Karma. Tammi 1952, Tammen Tyttöjen sarja 7.
  • Näkemiin, Soliseva!, seikkailukertomus, kuvitus Kylli Koski. Otava 1952, Poikien seikkailukirjasto, nimimerkillä Heikki Räsänen.
  • Ahvenanmaan neito, historiallinen romaani. Tammi 1953.
  • Juoniemeä ei voi unohtaa, nuorisoromaani. Gummerus 1953.
  • Helmikampa, romaani. Tammi 1954.
  • Toimekkaat karkurit. Kuva ja sana 1954, nimimerkillä Heikki Räsänen.
  • Jälleen Juoniemessä, nuorisoromaani. Gummerus 1955.
  • Saarisen musta lammas, nuorisoromaani. Gummerus 1958, Gummeruksen nuorten kirjasto 38.
  • Johannan lasitorni. WSOY 1959, Nuorten toivekirjasto 118.
  • Saarisen musta lammas, radiokuunnelma 1960.
  • Musta lammas lyö päänsä seinään, romaani tytöille. Gummerus 1961.
  • Kesäkeittoa, romaani. Gummerus 1964.
  1. a b c d Kirjasampo.fi Viitattu 3.9.2024.
  2. Ismo Loivamaa (toim.): Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ kustannus 2000. s. 132.