Raymond Lewenthal

Raymond Lewenthal (29. elokuuta 1923 San Antonio, Texas – 21. marraskuuta 1988 Hudson, New York) oli yhdysvaltalainen pianisti.

Lewenthal toimi useiden vuosien ajan lapsinäyttelijänä Hollywoodissa. Tämän jälkeen hän aloitti pianonsoiton opiskelun Lydia Cherkasskyn (Shura Cherkasskyn äidin) johdolla. Vuonna 1945 hän voitti kaikki kolme silloin Kaliforniassa pidettyä suurta kilpailua: Young Artist Competitionin (Kalifornian yliopisto, Los Angeles), Young Artist Contestin (Occidental College) ja Gainsborough-palkinnon (San Francisco). Lewenthal jatkoi opintojaan Juilliard Schoolissa Olga Samaroffin johdolla. Myöhemmin hän työskenteli Euroopassa Alfred Cortot'n ja Guido Agostin kanssa.

Vuonna 1948 Lewenthal debytoi Dimitri Mitropouloksen johtaman Philadelphian orkesterin kanssa. Hän toimi tuolloin kutsuttuna solistina Sergei Prokofjevin kolmannen pianokonserton esityksessä. Viikkoja myöhemmin hän piti ensimmäisen resitaalinsa New Yorkissa. Lewenthal jatkoi menestyksekästä uraansa Pohjois-Amerikassa, kunnes joutui vuonna 1953 pahoinpidellyksi New Yorkin Central Parkissa ja sai luunmurtumia käsiinsä ja käsivarsiinsa. Toivuttuaan hitaasti hän suuntasi ulkomaille ja aloitti romantiikan ajan ranskalaissäveltäjä Charles-Valentin Alkanin elämän ja musiikin tutkimisen. Tänä aikana hän ei esiintynyt säännöllisesti, mutta kiersi ja levytti satunnaisesti Euroopassa ja Etelä-Amerikassa.

Lewenthal saavutti jälleen menestystä Yhdysvalloissa soitettuaan kahden tunnin lähetyksessä WBAI-radiokanavalla Alkanin teoksia ja käsiteltyään samalla tämän elämää. G. Schirmer Inc. pyysi tämän jälkeen Lewenthalilta editiota Alkanin pianomusiikista. Syyskuussa 1964 Lewenthal piti saamansa myönteisen vastaanoton rohkaisemana New Yorkin The Town Hallissa resitaalin, jonka ohjelmassa oli Alkanin musiikkia. RCA Victor julkaisi vuonna 1965 Lewenthalin Alkanin pianomusiikista koostuneen LP-levytyksen, josta tuli arvostelu-, mutta ei myyntimenestys. Lewenthal jatkoi levyttämistä RCA Victorille, kunnes siirtyi vuonna 1971 Columbia Masterworks -levy-yhtiön artistiksi. Hän jatkoi myös konsertoimista pitämällä muun muassa kolmen konsertin Liszt-sarjan New Yorkissa ja Lontoossa. Hän toi sittemmin esiin useiden vähälle huomiolle jääneiden romantiikan säveltäjien soolo- ja kamarimusiikkiteoksia. Näihin säveltäjiin kuuluivat Ignaz Moscheles, Hermann Goetz, Henri Herz, Johann Nepomuk Hummel, Adolf von Henselt, Xaver Scharwenka, Anton Rubinstein, Julius Reubke, John Field ja Jan Ladislav Dusík. Lisäksi Lewenthal esitti tunnettujen säveltäjien vähemmälle arvostukselle jääneitä teoksia. Hän omaksui aktiivisen roolin musiikkitapahtumissa, kuten Butlerin yliopiston Festival of Neglected Romantic Musicissa ja Newportin musiikkifestivaalissa. Hän teki opetustyötä Mannes School of Musicissa, Tanglewoodin musiikkifestivaalilla ja Manhattan School of Musicissa.

Viimeisinä vuosinaan Lewenthalin aktiivisuus konsertoijana väheni huomattavasti kroonisen sydäntaudin takia. Hän kuoli 65-vuotiaana marraskuussa 1988. Lewenthalin tekemä romanttisen ohjelmiston elvyttäminen vaikutti hänen jo kuoltuaan muihin pianisteihin, kuten Marc-André Hameliniin, Stephen Houghiin ja Piers Laneen.