Rayleighin luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rayleighin luku kuvaa aineen sisäistä lämmönsiirtoprosessia. Jos Rayleighin luku on pienempi kuin , kyseessä on laminaarinen virtaus ja jos luku on suurempi kuin , virtaus on turbulenttia.[1]

Reyleighin luku määritellään Grashofin luvun ja Prandtlin luvun tulona:

,

missä

  • g on putoamiskiihtyvyys (9,81 m/s²)
  • on lämpölaajenemiskerroin (1/K)
  • on pinnan lämpötila (K) tai (°C)
  • on ympäristön lämpötila (K) tai (°C)
  • L on karakteristinen mitta (m)
  • on tiheys (kg/m³)
  • on aineen ominaislämpökapasiteetti (J/(kgK))
  • on aineen lämmönjohtavuus (W/(Km))
  • on aineen kinemaattinen viskositeetti (m²/s)

Mikäli Rayleighin luvun arvo on pienempi kuin tapauskohtainen kriittinen arvo, tapahtuu lämmönsiirto pääasiassa johtumalla, jos suurempi on konvektio lämmönsiirtoa hallitseva tekijä.

  1. Sawhney, G. S.: Heat And Mass Transfer, s. 277. I. K. International Pvt Ltd, 2010. ISBN 9789380578392 (englanniksi)