Rauno Hämäläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauno Hämäläinen
Henkilötiedot
Koko nimi Rauno Martti Kalervo Hämäläinen
Syntynyt9. heinäkuuta 1931
Pälkjärvi
Kuollut7. lokakuuta 2019 (88 vuotta)
Joensuu
Kansalaisuus Suomi
Ammatti fysiikan professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FT 1963)[1]
Instituutti Joensuun yliopisto
Tutkimusalue ydinfysiikka, teoreettinen fysiikka, kokeellinen fysiikka

Rauno Martti Kalervo Hämäläinen (9. heinäkuuta 1931 Pälkjärvi – 7. lokakuuta 2019 Joensuu)[2] oli suomalainen fyysikko. Hän oli Joensuun yliopistossa fysiikan professori 1974–1994 ja vararehtori 1975–1978.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauno Hämäläinen kirjoitti vuonna 1953 ylioppilaaksi Joensuun lyseosta. Lukion jälkeen hän opiskeli fysiikkaa yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1958.[3] Kandidaatin tutkinnon jälkeen hän aloitti uransa opettajana yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Työn ohella hän suoritti jatko-opintonsa. Hänen opettajanaan toimi mm. professori Kalervo Vihtori Laurikainen.[4] Hämäläinen väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa ydinfysiikan alalta vuonna 1963.[1] Hänen väitöskirjansa käsitteli deuteronin hajoamista.[1][3]

Valmistumisen jälkeen Hämäläinen siirtyi piakkoin Jyväskylän yliopistoon. Sinne oli vasta perustettu matemaattis-luonnontieteellinen osasto eli tiedekunta, joka aloitti toimintansa käytännössä tyhjästä vuonna 1965.[5] Rauno Hämäläinen toimi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen johtajana syyskuusta 1966 elokuuhun 1968 ja samalla virkaa tekevänä fysiikan professorina.[6] Hän vastasi syyslukukaudesta 1966 lähtien myös professoritason opetuksesta fysiikan laitoksella.[7] Fysiikan alalla ei vielä laitoksen toiminnan alussa ollut vakinaista professoria. Ensimmäinen vakinainen professori nimitettiin vasta vuoden 1967 alussa, kun Juhani Kantele aloitti fysiikan professorina.[8] Kantele oli kuitenkin vielä ensimmäisen vuoden 1967 virkavapaalla muiden tehtävien vuoksi, joten professuuria hoiti sen ajan virkaa tekevänä professorina Rauno Hämäläinen.[8] Vuoden 1968 alusta Hämäläinen nimitettiin fysiikan apulaisprofessoriksi opetusalana ydinrakenteen fysiikka ja hän toimi virassa vuoteen 1971 asti.[9] Koska fysiikan laitoksella ei vielä ollut opetusmateriaalia, Hämäläinen laati opetuksen tueksi opintomonisteita esimerkiksi kvanttimekaniikan opetukseen.

Vuonna 1971 Hämäläinen siirtyi Joensuun korkeakouluun, myöhemmin Joensuun yliopisto, jossa hän toimi aluksi fysiikan apulaisprofessorina 1971–1974.[3] Vakinainen fysiikan professori hän oli vuosina 1974–1994.[3] Professorin tehtävien ohella hän oli Joensuun yliopiston vararehtorina 1975–1978.[3] Vararehtorina hänellä oli merkittävä vaikutus Joensuun korkeakoulun kehittämisessä.

Tutkimustyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysikkona Rauno Hämäläinen oli erikoistunut ydinfysiikkaan ja hän teki pitkään alan tutkimusta.[10][11] 1960-luvulla hän tutki esimerkiksi deuteronin hajomista. Joensuun vuosina hän tarkasteli eräässä tutkimuksessaan ultranopeiden takyonien mekaniikkaa.[12]

Professori Hämäläinen on julkaissut tutkimuksistaan useita tieteellisiä artikkeleita sekä teoreettisen että kokeellisen fysiikan alalta.[3]

Kirjailija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Hämäläinen julkaisi aktiiviuransa aikana useita teoksia ja julkaisuja fysiikan alalta. Niissä oli esimerkiksi useita oppikirjoja ja opiskelumonisteita. Hän on myös pyrkinyt myöhemmissä teoksissaan popularisoimaan tiedettä. Eläkevuosinaan hän toimitti lisäksi syntymäpaikkansa Pälkjärven paikallishistoriaa esittelevän teoksen (Pälkjärvi oli pieni pitäjä: kirja kultaisten muistojen kotiseudusta (2003)).[13] Teoksen kirjoittamiseen osallistui myös Pälkjärven pitäjäseuran aktiiveja.[13]

Teoksia ja julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rauno Hämäläinen et al. (toim.): Pälkjärvi oli pieni pitäjä: kirja kultaisten muistojen kotiseudusta. Joensuu: Pälkjärven pitäjäseura, 2003. ISBN 952-91-6421-1
  • Muuttuuko tiedekäsitys?: kooste Helsingin yliopistolla 8.12.1994 pidetystä keskustelutilaisuudesta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1996. (Julkaisusarja: Research Institute for High Energy Physics, ISSN 0788-3587; I1996, 1.)
  • Keskustelua tieteen rajoista. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1994. (Julkaisusarja: Research Institute for High Energy Physics, ISSN 0788-3587; R1994, 4.)
  • Rauno Hämäläinen & Pekka J. Lahti (toim.): Essays in honour of Kalervo Vihtori Laurikainen on the occasion of his seventieth birthday January 6, 1986. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1986. (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, Physica, ISSN 0066-2003; 431.)
  • Hannu-Pekka Mäkinen, Kai-Erik Peiponen & R. Hämäläinen: Rakennusten fysiikkaa: tiiviyden mittauksesta. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1984. ISBN 951-696-520-2
  • Kai-Erik Peiponen, R. Hämäläinen & Raimo Jaakkola (toim.): Kotimaisten polttoaineiden käytön ja energiansäästön perusteista. 2. painos. Joensuu: Joensuun korkeakoulu, 1983. ISBN 951-696-476-1 (Matematiikan ja fysiikan osaston julkaisuja, Joensuun korkeakoulu, ISSN 0359-3053; n:o 2-P.).
    / 1. painos (1982), ISBN 951-696-345-5
  • Kai-Erik Peiponen, R. Hämäläinen & Raimo Jaakkola (toim.): Kotimaisten polttoaineiden käytön ja energiansäästön perusteista. 2. Joensuu: Joensuun korkeakoulu, 1982. ISBN 951-696-383-8 (Matematiikan ja fysiikan osaston julkaisuja, Joensuun korkeakoulu, ISSN 0359-3053; n:o 2-P.)
  • Timo Jääskeläinen, Olli Salminen & R. Hämäläinen: The effect of second order derivatives in the coupled wave analysis of volume holograms. Helsinki: Finnish Academy of Technical Sciences, 1979. ISBN 951-666-116-5 (Acta polytechnica Scandinavica, Ph, ISSN 0355-2721; 126.)
  • Sven Glad & Rauno Hämäläinen: Fysiikan perusteet 1, Tehtäväosa. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-01993-7
  • Simulation of elastic scattering in coherent light. Joensuu: Joensuun korkeakoulu 1974. ISBN 951-696-011-1 (Joensuun korkeakoulun julkaisuja, Sarja B, ISSN 0355-3957; 6.)
  • Olli Salminen, R. Hämäläinen & H. Karppinen: A note on Fourier transform holography technique. Joensuu : Joensuun korkeakoulu 1974. ISBN 951-696-012-X (Joensuun korkeakoulun julkaisuja, Sarja B, ISSN 0355-3957; 7.)
  • Ilkka A. Lilja & R. Hämäläinen: Quantum mechanical momentum fluctuation in the theory of nonlocal nuclear forces. Helsinki: Helsingin yliopiston teoreettisen hiukkasfysiikan instituutti, 1973. ISBN 951-45-0124-1 (Preprint series in theoretical physics / University of Helsinki, ISSN 0356-6331; 1973,5.)
  • Ilmari Joenperä & R. Hämäläinen: Matrix elements for electric transitions in nuclei. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1972. ISBN 951-41-0020-4 (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, Physica, ISSN 0066-2003; 380.)
  • Elementary mechanics for ultrafast tachyons. Joensuu: Joensuun korkeakoulu, 1972. ISBN 951-696-003-0 (Joensuun korkeakoulun julkaisuja, Sarja B, ISSN 0355-3957; 2.)
  • Rauno Hämäläinen & Eero Peltola: Retardation functions for deuteron photodisintegration 2. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1970. (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, 332.)
  • R. Hämäläinen & Ilkka A. Lilja: The effect of nonlocality of nucleon-nucleon potential on the two-body sum rules. (moniste). Jyväskylä, 1970.
  • R. Hämäläinen & Ilkka A. Lilja: Notes on quantum mechanical sum rules. (moniste). Jyväskylä, 1970.
  • R. Hämäläinen & Ilkka A. Lilja: Limits of validity of Siegert's theorem in the nuclear photo-absorption. (moniste). Jyväskylä, 1970.
  • Retardation functions for deuteron photodisintegration. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1968. (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, 266.)
  • Deuteron electromagnetic distribution functions and nucleon core. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia 1967. (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, 234.)
  • Analytical wave functions and photodisintegration of the deuteron. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1965. (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, Physica, ISSN 0066-2003; 180.)
  • Deuteron photodisintegration in the medium energy range. (Hämäläisen väitöskirja, Helsingin yliopisto). Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1963. (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Sarja A 6, Physica, ISSN 0066-2003; 125.)
  • Rauno Hämäläinen & Kalervo Vihtori Laurikainen: Electric and magnetic dipole transitions in deuteron photodisintegration in the medium energy range. Turku; Helsinki: Turun yliopisto, 1961. (Turun yliopiston julkaisuja, Sarja A 1, Astronomica. Chemica. Physica. Mathematica, ISSN 0082-7002; 48.)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965–1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-34-0622-9

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c R. M. K. Hämäläinen: Deuteron photodisintegration in the medium energy range (1963). Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 17.6.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Kuolinilmoitus. Karjalainen 10.11.2019. s. B11
  3. ↑ a b c d e f Uppslagsverket Finland Viitattu 17.6.2021. (ruotsiksi)
  4. ↑ R. Hämäläinen & K. V. Laurikainen: Electric and magnetic dipole transitions in deuteron photodisintegration in the medium energy range (1961) Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 17.6.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Eloranta (1995), s. 29-30.
  6. ↑ Eloranta (1995), s. 145.
  7. ↑ Eloranta (1995), s. 31.
  8. ↑ a b Eloranta (1995), s. 33.
  9. ↑ Eloranta (1995), s. 141.
  10. ↑ Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 329
  11. ↑ WSOY Iso Tietosanakirja 3. osa, s. 336, WSOY 1995
  12. ↑ Rauno Hämäläinen: Elementary mechanics for ultrafast tachyons (1972) Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 17.6.2021. (englanniksi)
  13. ↑ a b Rauno Hämäläinen (toim.): Pälkjärvi oli pieni pitäjä: kirja kultaisten muistojen kotiseudusta Joensuu: Pälkjärven pitäjäseura, 2003. Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 17.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rauno_Hämäläinen&oldid=21243096”