Raudanpuuteanemia
| Raudanpuuteanemia | |
|---|---|
 Veren sivelyvalmisteessa raudanpuuteanemia näkyy pieninä ja kalpeina punasoluina |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | D50 |
| ICD-9 | 280 |
| Tautitietokanta | 6947 |
| MeSH | D018798 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Raudanpuuteanemia on eräs anemian tyyppi, joka johtuu riittämättömästä raudan saannista tai imeytymisestä suhteessa sen poistumiseen. Elimistön raudanpuute johtaa siihen, ettei punasoluissa olevaa hemoglobiinia pystytä valmistamaan riittävästi. Raudanpuuteanemia on tyypiltään mikrosyyttinen anemia, mikä tarkoittaa, että punasolujen koko on poikkeavan pieni. Ne ovat myös normaalia kalpeampia johtuen niiden sisältämästä vähäisestä hemoglobiinimäärästä. Laboratoriokokeissa nämä näkyvät pieninä MCV (mean cell volume)- ja MCHC (mean cell hemoglobin concentration)-arvoina.[1]
Raudanpuuteanemian yleisin aiheuttaja on raudan menetys verenvuodon vuoksi. Naisilla tämä johtuu useimmiten kuukautisvuodosta. Muita mahdollisia syitä ovat verenvuodot mahalaukusta, suolistosta tai peräpukamista. Runsaasti liikkuvat ovat myös alttiita raudanpuutteelle lisääntyvän raudantarpeen vuoksi. [2] [3] [4] Raudanpuuteanemian oireita ovat muun muassa väsymys, kalpeus, hengästyminen, suun alueen kivut, korvien soiminen ja harvinaisempana pica-oire. Raudanpuuteanemian ensisijainen hoito on raudansaannin lisääminen esimerkiksi rautavalmisteita syömällä. Ravinnon paras raudan lähde on liha. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ravinnosta.
Ferrosulfaatti on tehokkain ja halvin suun kautta annettavista rautalääkkeistä. Useita muitakin rautayhdisteitä käytetään raudanpuuteanemian hoidossa, kuten esimerkiksi rauta(II)glukonaattia Fe(C6H11O7)2·2H2O (ferroglukonaatti) ja rauta(III)pyrofosfaattia Fe4(P2O7)3·xH2O (ferripyrofosfaatti)[5].
Raudanpuute ilman anemiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raudanpuute ilman anemiaa johtuu riittämättömästä raudan saannista tai imeytymisestä suhteessa sen poistumiseen.[6] Raudanpuute voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä, lapsettomuutta tai pyörtyilyä, ja osaa potilaista on hoidettava säännöllisillä rautainfuusioilla[7].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salonen, Jonna: Raudanpuuteanemia Lääkärikirja Duodecim. 15.8.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 11.3.2009.
- ↑ Sinisalo, Collin: Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka. Suomen Lääkärilehti, 2016.
- ↑ Erica R. Goldstein: Exercise-Associated Iron Deficiency: A Review and Recommendations for Practice. Strength & Conditioning Journal, 2016-04, nro 2, s. 24–34. doi:10.1519/SSC.0000000000000202 ISSN 1524-1602 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Raudanpuutos urheilijalla Urheilijan ravitsemus. 28.5.2017. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Iron chemical element Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 14.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Taskuopas – Raudanpuute ilman anemiaa Vifor Pharma. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Venla Kärkkäinen ja kymmenet muut kertovat, miten heidän oireitaan vähäteltiin ja väsymys vei elämänilon – raudanpuute vaivaa monia, mutta apua on vaikea saada Yle Uutiset. Viitattu 31.3.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rajamäki, Allan & Punnonen, Kari: Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1998, 114. vsk, nro 12, s. 1187–. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.12.2020.
- Byrnes, Hristina: Kärsitkö raudanpuutteesta? 17 varoitusmerkkiä! msn Lifestyle. 19.9.2019. Viitattu 4.12.2020.