Rationaalisen valinnan teoria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rationaalisen valinnan teoria eli niin kutsuttu taloustieteellinen politiikan teoria kehittyi poliittisen sosiologian rinnalle taloustieteestä.

Englantilainen taloustieteilijä Anthony Downs pyrki ensimmäisenä soveltamaan taloustieteen lähtökohtia politiikan tutkimukseen ja esitteli politiikkaan ajatuksen, että politiikka on taloudellista vaihtoa muistuttava tapahtuma - Downsin ajatusta voidaan havainnollistaa politiikan ja taloustieteen ”perusyksiköillä”, jolloin yksi ääni vastaa yhtä euroa.

Rationaalisen valinnan teoria on konfliktiteoria, eli teoria painottaa ryhmien ristiriitaisia intressejä eikä ole niinkään kiinnostunut yhteiskunnan yhtenäisyyttä ylläpitävistä mekanismeista. Rationaalisen valinnan teoria voidaan myös laskea behavioraaliseen politiikan tutkimukseen, sillä rationaalisen valinnan teoreetikot tekevät ennakko-oletuksia ihmisen asenteista ja tavoitteista ja pyrkivät niistä loogisesti muodostamaan yleisen teorian.

Rationaalisen valinnan teorian historialliset juuret ovat englantilaisen filosofin Jeremy Benthamin ajattelussa. Bentham esitti, että ihminen toimii rationaalisesti pyrkiessään päämääriinsä. Yksilöiden tavallisesti tärkeimmät päämäärät ovat valta, status ja taloudelliset hyödykkeet, joita tavoitellessaan yksilöä eivät ohjaa hänen sisäistämänsä arvot vaan häneen ulkopuolelta mahdollisesti kohdistuvat negatiiviset sanktiot. Poliittisten toimijoiden rationaalisen itsekkyyden vuoksi yhteiskunta tulisi Benthamin mielestä järjestää tavalla, joka estää yksilöitä liiaksi sortamasta ja alistamasta muita ihmisiä.

  • Cummins, Denise D.: Good thinking : seven powerful ideas that influence the way we think. Cambridge: Cambridge University Press, 2012. ISBN 978-0-521-19204-0 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]