Ratavartija

Ratavartijan talo Ruotsissa

Ratavartija on nykyisin poistettu rautatiealan ammatti. Ratavartijan tehtävänä oli hoitaa tiettyä tavallisesti noin viiden kilometrin pituista rataosuutta. Hän huolehti siitä, että rata pysyi kunnossa, tasoristeysten laippaurat olivat puhtaat, naulat ja pultit kohdallaan sekä muutenkin varmisti rataosuuden toimivuuden. Samoin hän toimi rataa kunnostavien topparoikkien ohjaajana. Ratavartijan tehtävänä oli myös huolehtia lumen poistosta radalla, ja hän toimi tarvittaessa myös rataosuutta lumesta puhdistavan laatikkolumiauran päällikkönä.

Ratavartijan käytössä oli pienemmillä radoilla käsiresiina, Valtionrautateiden radoilla yleensä moottoriresiina. Virkaan kuului yleensä asunto, tavallisesti pienehkö mökki rataosuuden varrella. Ratavartijoiden esimiehenä toimi ratamestari.

Ammatti alkoi vähitellen hiipua ratojen kunnossapidon koneellistuessa, ja lopullisesti se katosi sähköistyksen ja kauko-ohjauksen myötä. Jokioisten museorautatie oli viimeinen ratavartijaa käyttänyt rautatie. Sielläkin tehtävä siirtyi 1990-luvun lopuilla osin radan kunnossapitäjille; käytönaikaiset tarkastukset ja esimerkiksi ylikäytävien laippaurien puhdistukset tekee ennen kutakin ajokertaa joko vuorossa oleva Minkiön asemapäällikkö tai hänen tehtävään määräämänsä henkilö. Työhön pyritään yhdistämään tarpeen vaatiessa muitakin tehtäviä, esimerkiksi kaluston siirtoja.

Ratavartijat populaarikulttuurissa

Hannu Leminen ohjasi vuonna 1950 elokuvan Ratavartijan kaunis Inkeri. Elokuvassa kuvataan jonkin verran rautatiemiljöötä ja ratavartijan ammattia.

Lähteet

• Tietosanakirja 1909-1922 osa 7. Oulun tuomiokunta-Ribes : hakusana Ratavartia
• Resiina-lehdet ^{lähde tarkemmin?}