Rasvasolu
Rasvasolu eli adiposyytti on eläinsolu, jonka tehtävä on varastoida lipidejä eli rasva-aineita energiantuotantoa varten. Rasva varastoituu soluun pääosin triglyseridinä joko suureksi ja yhtenäiseksi pisaraksi (valkoinen rasvasolu) tai pieniksi ja erillisiksi pisaroiksi (ruskea rasvasolu).
Valkoisissa rasvasoluissa suuri rasvapisara täyttää suurimman osan solusta pakottaen vähät soluelimet ja soluliman solun reunoille. Mikroskoopilla tarkasteltaessa valkoiset rasvasolut tunnistaa helposti juuri tästä syystä, sillä soluelimet näkyvät joidenkin solujen laidalla sirppimäisenä tummana alueena. Valkoiset rasvasolut ovat eläinkunnan yleisin rasvasolutyyppi.
Niin sanotuilla päärynälihavilla ihmisillä on valkoisten rasvasolujen lomassa sijaitsevia kutsuttuja beigenvärisiä rasvasoluja, jotka vastaavat ihonalaisen rasvakerroksen tulehdusta vaimentavista ja aivoterveyttä parantavista ominaisuuksista. Päärynälihavuus tarkoittaa rasvan kertymistä lanteille, reisiin ja pakaroihin.[1]
Ruskeissa rasvasoluissa rasvapisarat ovat pieniä ja erillisiä eivätkä täten muodosta yhtenäistä aluetta soluun. Ruskeat rasvasolut sisältävät enemmän mitokondrioita kuin valkoiset ja tuottavat tästä syystä paremmin lämpöä. Ns. ruskeaa rasvaa esiintyykin tästä syystä erityisen runsaasti nimenomaan kylmään sopeutuneilla eläimillä. Ihmiselläkin on vauvana runsaasti ruskeita rasvasoluja, mutta niiden osuus vähenee iän myötä. Kylmään muita ihmiskansoja paremmin sopeutuneilla eskimoilla on kuitenkin runsaasti ruskeaa rasvaa myös myöhemmällä iällä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiltunen, E., Holmberg, P., Kaikkonen, M., Lindblom-Ylänne, S. & Nienstedt, W.: Galenos IV - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2005. ISBN 951-0-28702-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Toni Baker: Beige fat 'indispensable' in protecting the brain from dementia Jagwire. 10.8.2021. Viitattu 8.11.2021. (englanti)