Päärynälihavuus
Päärynälihavuudessa rasvaa kertyy etenkin lanteille, reisiin ja pakaroihin, toisin kuin omenalihavuudessa, jossa rasvaa kertyy kehon etupuolelle vyötärön tienoille ja maksaan sekä syvälle vatsaontelon sisään[1].
Päärynälihavilla on valkoisten rasvasolujen lomassa sijaitsevia beigenvärisiä rasvasoluja, joiden runsaslukuiset mitokondriot tuottavat lämpöä verenkierron kuljettamasta rasvasta ja glukoosista. Lisäksi beiget rasvasolut vaimentavat tulehdusta ja parantavat aivoterveyttä.[2]
Beigejä rasvasoluja esiintyy erityisen paljon nuorempien ihmisten ihonalaisessa rasvassa. Liikunta ja kylmälle altistaminen tuottavat niitä lisää.[2]
Päärynälihavuus on yleisempää naisilla.[2] Tämä johtuu miehiä korkeammista estrogeenitasoista, jotka sekä lisäävät ihonalaisen rasvakudoksen määrää että vähentävät vatsaan kertyvää rasvaa. Vaihdevuosien jälkeinen estrogeenitasojen lasku lisää sen vuoksi omenalihavuutta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Syvälle vatsaonteloon kertyvä rasva on varsinkin naisten terveysriski Teveysportti. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ a b c Toni Baker: Beige fat 'indispensable' in protecting the brain from dementia Jagwire. 10.8.2021. Viitattu 8.11.2021. (englanti)
- ↑ Ovarian hormones and obesity. https://academic.oup.com/humupd/article/23/3/300/3058798