Rantakatkero
Rantakatkero | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Asteridit |
Lahko: | Gentianales |
Heimo: | Katkerokasvit Gentianaceae |
Tribus: | Gentianeae[1] |
Suku: | Ripsikatkerot Gentianella |
Laji: | uliginosa |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Rantakatkero (Gentianella uliginosa) on yksivuotinen, Euroopassa harvinaisena tavattava ripsikatkeroiden suvun kasvilaji. Suomessa laji on erittäin harvinainen.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rantakatkero kasvaa 5–20 cm korkeaksi. Varsi on haaraton tai niukalti pystyhaarainen, ja nivelvälejä on 1–3. Kasvin sirkkalehdet ovat tavallisesti vielä kukinta-aikana tuoreita varren tyvellä. Vastakkain olevat varsilehdet ovat ehytlaitaisia, ruodittomia, kiilamaisia ja puikeita. Suppilomaiset kukat ovat sinipunaisia ja neli- tai viisiliuskaisia. Rantakatkero kukkii Suomessa elo-syyskuussa. Vuotuiset kannanvaihtelut ovat suuria ja kasvin siemenet säilyttävät itämiskykynsä useita vuosia odottaen suotuisia kasvuolosuhteita.[2][3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rantakatkeroa kasvaa ainoastaan Euroopassa. Läntisimmät kasvustot ovat Britteinsaarilla ja Pohjois-Ranskassa, josta levinneisyysalue jatkuu Atlantin rannikkoa itään Norjan etelärannikolle ja Itämerelle Keski-Ruotsiin, Etelä-Suomeen ja Balttiaan asti. Paikoitellen lajia tavataan myös sisämaassa muun muassa Ruotsissa, Länsi-Venäjällä ja Pohjois-Puolassa.[4] Suomessa rantakatkeroa tavataan Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomen rannikko- ja saaristoalueella.[5] Ahvenanmaalla lajia esiintyy yhä paikoin hyvinkin runsaasti, mutta kaiken kaikkiaan rantakatkero on suuresti taantunut niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.[3][6]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rantakatkero on kulttuurikasvi, joka kasvaa laidunnetuilla, matalakasvuisilla merenrantaniityillä, joskus myös sisämaan rantaniityillä.[2] Laji on kärsinyt suuresti perinteisen karjanlaidunnuksen loppumisesta, joka on johtanut rantojen umpeenkasvuun.[3] Rantakatkeron saattaa sekoittaa joskus merenrannoilla kasvavaan horkkakatkeroon (Gentianella amarella).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laine, Unto: Rantakatkero. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 162–163.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Gentianaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 31.3.2021.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 337.
- ↑ a b c Laine 1997, s. 162–163.
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran: Sumpgentiana (Myös kartta) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.8.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Rantakatkeron levinneisyys Suomessa Viitattu 26.8.2010.
- ↑ Ålands flora 2008, s. 249.