Katkerokasvit
Katkerokasvit | |
---|---|
Ristikatkero (Gentiana cruciata) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Gentianales |
Heimo: |
Katkerokasvit Gentianaceae Juss. |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Katkerokasvit (Gentianaceae) on kaksisirkkaisten Gentianales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Heimoon kuuluu noin 900 lajia, jotka ovat pääasiassa ruohokasveja, jotkin pensaitakin. Lajit jaetaan noin 80 sukuun.[1] Vajaa puolet kasveista on kielikatkeroita eli katkeroita (Gentiana) ja ripsikatkeroita (Gentianella). Raatekasvit ovat aiemmin kuuluneet tähän heimoon.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katkerokasvit ovat ruohoja ja usein kitkeränmakuisia, pensaita tai harvoin puita, sienijuurellisia ja joskus lehtivihreättömiä marraskasveja. Tärkkelyksen sijasta kasveissa on oligosakkarideja. Kasvit ovat usein karvattomia. Lehdet ovat lähes ruodittomia, ehyitä, tavallisesti sepiviä ja tavallisesti enemmän tai vähemmän kourasuonisia. Kukat ovat 4–5-lukuisia, melko kookkaita, ja verhiön ja teriön välissä on kehrämäinen rakenne. Teriö on kiertyvä (kontortti) ja putoamatta kuihtuva. Hetiö on kasvanut yhteen tyveltään. Kukassa ei ole mesiäistä. Sikiäin koostuu kahdesta emilehdestä ja siinä on kaksiliuskaiset ja turvonneet laitaistukat. Vartalo on usein lyhyt, luotti leveän kaksiliuskainen, joskus pallomainen. Hedelmä on liiteluomainen kota, jossa on usein huomattava verhiö. Siemenet ovat pieniä tai vähäpätöisiä, alkio valkea tai vihreä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo on levinnyt kaikkialle maapallolle kuivimpia alueita lukuun ottamatta.[3]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katkerokasvilajeja on noin 1675, ja ne luokitellaan 88 suvuksi ja seitsemään tribukseen.[2]
1. Saccifolieae Struwe, Thiv, V. A. Albert & Kadereit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tribus koostuu neljästä suvusta ja 19 lajista, jotka kasvavat Etelä-Amerikan trooppisessa osassa ja Panamassa. Osa lajeista on lehtivihreättömiä sienijuuren varassa eläviä ruohoja; myös pensasmaisia lajeja on. Kukat ovat 4–6-, tavallisesti 5-lukuisia, ja istukat ovat laitaistukoita. Joidenkin lajien siemenistö on pölymäistä.[2]
2. Exaceae Colla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tribuksessa on kahdeksan sukua ja 165 lajia Afrikassa, Madagaskarissa sekä Etelä-Aasiasta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella. Lajien joukossa on eräitä lehtivihreättömiä marraskasveja. Kukassa on toisinaan yhdislehtinen verhiö, joka on tavallisesti huomattavan kiilamainen. Sikiäin on vaihtelevassa määrässä kaksilokeroinen. Tribuksen runsaslajisimmat suvut ovat sinisilmät (Exacum) ja Sebaea. Edellisessä on 70, jälkimmäisessä 65 lajia.[2]
3. Voyrieae Gilg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainoa suku on Voyria, joka käsittää 19 trooppisen Amerikan pientä lehtivihreätöntä marraskasvilajia; yksi lajeista kasvaa Afrikassa Guineanlahden tuntumassa. Kasvin pääranka voi olla niveletön mutta on juurehtiva ja versoja kasvattava. Sikiäimessä on selvästi kaksiliuskaiset istukat, luotti on laajentunut ja suppilomainen. Siemenaiheet ovat kalvottomia tai yksikalvoisia. Siemenet ovat pölymäisiä ja niiden alkiot ovat erilaistumattomia.[2]
4. Chironieae Endlicher
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tribuksen 159 lajin joukossa on muutama pensas, muuten ne ovat ruohoja. Lajit kasvavat tropiikissa ja pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Kukat ovat tavallisesti 4- tai 5-lukuisia, mutta kukan osien lukusuhteet vaihtelevat 2–12. Verhiö on yhdislehtinen. Tribuksen 23 suvusta runsaslajisin on sapet eli punasapet (Centaurium) 50 lajillaan.[2]
5. Potalieae Reichenbach
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tribuksen 13 sukua ja 154 lajia ovat trooppisia puita, liaaneja tai ruohoja. Niiden kukat ovat 3–24-lukuisia; verhiö on tyveltä yhteen kasvanut. Joidenkin lajien hedelmänä on marja. Suurimmat suvut ovat Fagraea ja silokukat (Lisianthius); edellisessä 75, jälkimmäisessä 30 lajia.[2]
6. Helieae Gilg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]22 suvun 205 lajista muutama on pensas, muut ruohoja, ja ne kasvavat trooppisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Kukat ovat 4–6-lukuisia. Eniten lajeja on suvuissa Macrocarpaea (110 lajia) ja Symbolanthus (30 lajia).[2]
7. Gentianeae Colla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tribuksen 17 sukua ja 950 lajia ovat levinneet pohjoiseen lauhkeaan vyöhykkeeseen ja etelässä Sulawesin saarelle, Afrikkaan ja Madagaskariin asti (muutama tähtiölaji). Runsaslajisimmat suvut ovat kielikatkerot eli katkerot (Gentiana, 360 lajia), ripsikatkerot (Gentianella, 250 lajia), Halenia (80 lajia) ja tähtiöt (Swertia, 135 lajia).[2]
Sukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Blackstonia acuminata -keltasappi.
-
Canscora alata.
-
Eräs sappi (Centaurium calycosum).
-
Chironia baccifera.
-
Nummikatkeroinen (Cicendia filiformis).
-
Deianira erubescens.
-
Eustoma exaltatum.
-
Kuningatarkatkero Ixanthus viscosus.
-
Orphium frutescens.
-
Sabatia angularis.
-
Schenkia sp.
-
Schultesia crenuliflora.
-
Zeltnera davyi.
-
Sebaea sp.
-
Voyria aphylla.
-
Bartonia verna.
-
Chionogentias concinna.
-
Hentokatkero Comastoma tenellum.
-
Frasera albicaulis.
-
Horkkakatkero Gentianella amarella
-
Gentianopsis barbata.
-
Halenia corniculata.
-
Lomatogonium carinthiacum -tähtikatkero.
-
Obolaria virginica.
-
Pterygocalyx volubilis.
-
Swertia bimaculata.
-
Tripterospermum trinervium, hedelmiä.
-
Calolisianthus pedunculatus.
-
Chelonanthus purpurascens.
-
Helia oblongifolia.
-
Irlbachia alata
-
Macrocarpaea apparata.
-
Tetrapollinia caerulescens.
-
Kruunujättilehti Anthocleista grandiflora.
-
Fagraea auriculata.
-
Lisianthius longifolius.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website: Gentianaceae Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since].
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Gentianaceae