Ranskan yritysten liike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ranskan yritysten liike
Mouvement des entreprises de France
Perustettu 1945
Tyyppi työnantajajärjestö
Toimiala edunvalvonta
Päämaja

55, avenue Bosquet

75007 Pariisi
Toiminta-alue Ranska
Jäsenet n. 750 000 yritystä
Viralliset kielet ranska
Laurence Parisot
Päätöksentekoelin hallitus
Kattojärjestö Conseil du Commerce de France, BUSINESSEUROPE
Aiheesta muualla
www.medef.com

Ranskan yritysten liike (ransk. Mouvement des entreprises de France, MEDEF) on Ranskan suurin työnantajaliitto. Työnantajien tärkeimpänä edustajana sillä on merkittävä osa Ranskan yhteiskunnallisessa elämässä.

MEDEF:illä on noin 750 000 jäsenyrityksistä, joista 90 prosenttia on alle 50 työntekijän kokoisia pk-yrityksiä. Liitto toimii lobbausjärjestönä kunnallisella, maakunnallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla. Kansainvälisesti MEDEF kuuluu BUSINESSEUROPEen ja Kansainvälisen työjärjestön hallintoneuvostoon. MEDEF International järjestää ranskalaisten kauppavaltuuskuntien matkoja erityisesti kehittyvien talouksien maihin.

MEDEF:in ensimmäinen edeltäjä oli 19. maaliskuuta 1919 perustettu Ranskan yleinen tuotantoliitto ransk. Confédération générale de la production française). Ranskan yleinen työnantajaliitto (ransk. Confédération générale du patronat français) korvasi sen 4. elokuuta 1936. Vichyn hallitus lakkautti yleisen työnantajaliiton 16. elokuuta 1940 lailla, joka perusti "järjestelykomiteat" (ransk. les comités d'organisation).

Ranskan tasavallan väliaikaishallituksen pyynnön mukaisesti perustettiin joulukuussa 1945 työnantajia edustamaan Ranskan työnantajien kansallinen neuvosto (ransk. Conseil National du Patronat Français, CNPF). Tammikuussa 1946 CNPF:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Georges Villiers, joka toimi tehtävässään 20 vuotta. 24. heinäkuuta 1946 CNPF selvitti keskinäiset suhteensa vuonna 1945 perustettuun yleisliittolaiseen kauppakamariin (ransk. Conseil interfédéral du commerce français) ja maakuntien yrityksiä edustavaan FAR:iin (Fédération des Associations Régionales) sekä pienyrityksiä edustavaan CGPME:iin (Confédération Générale des Petites et Moyennes Entreprises). Tästä sopimuksesta kehittyi Ranskan kauppakamari (Conseil du Commerce de France), joka edustaa 40 ranskalaista työnantajajärjestöä ja- liittoa.[1]

CNPF vastusti aikanaan Rooman sopimusta ja Euroopan yhtenäisasiakirjaa. Nykyään se kuitenkin suhtautuu kilpailupolitiikkaan myönteisesti.[2]

Ernest-Antoine Seillièren johdolla liiton nimeksi muuttui Mouvement des Entreprises de France (MEDEF) 27. lokakuuta 1998.

Järjestörakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MEDEF:in olemassaolo perustuu vuoden 1901 yhdistyslakiin, jonka pohjalta toimivat kaikki Ranskan yhdistykset ja järjestöt.

MEDEF:in organisaatio jakautuu kolmeen osaan:

  • MEDEF national: vaikuttaa kansallisella tasolla
  • MEDEF International: järjestää kansainvälistä yritystiedustelua, tukee vientiyrityksiä
  • MEDEF territorial: 155 alueen verkosto, joka kattaa maakuntia, departementteja, merentakaisia alueita jne.
  • Yritysverkosto: 85 eri tuotantoalojen jäsenliittoa

MEDEF:in johtoelimet kansallisella tasolla ovat: hallitus (le conseil exécutif), toimisto (le bureau), valtuusto (l'assemblée permanente), yleiskokous (l'assemblée générale), sääntövaliokunta (le comité statutaire), varainhoitovaliokunta (le comité financier) ja edustajavaliokunta (le comité des mandats).[3]

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MEDEF:in puheenjohtajana on vuodesta 2005 alkaen toiminut Laurence Parisot.

Puheenjohtaja valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja kausi voidaan uusia kerran kolmeksi vuodeksi.

  1. Georges Villiers (19461966)
  2. Paul Huvelin (19661972)
  3. François Ceyrac (19721981)
  4. Yvon Gattaz (19811986)
  5. François Perigot (19861994)
  6. Jean Gandois (19941997). (Erosi Lionel Jospinin vasemmistohallituksen hyväksyttyä lain 35-tuntisesta työviikosta.)
  7. Ernest-Antoine Seillière (16.6.19975.6.2005) (Sai 82 prosenttia äänistä. Muutti CNPF:n MEDEF:iksi.)
  8. Laurence Parisot (5.6.2005–) (Valittiin ensimmäiselle kaudelleen suhteellisella enemmistöllä saaden 271 ääntä 550 äänestä. Hänet valittiin uudelleen kolmeksi vuodeksi 1. heinäkuuta 2010 93,85 % kannatuksella.[4].)