Ranskan vaikutusvallan vähentyminen Länsi-Afrikassa

Ranskan siirtomaat Länsi-Afrikassa vuonna 1935.

Ranskan vaikutusvallan vähentyminen Länsi-Afrikassa alkoi Ranskan siirtomaavallan päättyessä ja siirtokuntien itsenäistyessä Ranskan Länsi-Afrikassa. Tämä tapahtui useimmissa Länsi-Afrikan maissa 1960-luvulla. Vuosina 1964-1995 Ranska osallistui ainakin 30 suoraan sotilaalliseen väliintuloon. Entinen siirtomaavalta piti Länsi-Afrikkaa ja Sahelia "luonnollisen leviämisen ja vaikutusvallan tilana". Ranskan sotilaallinen läsnäolo Afrikassa mahdollisti sen, että Ranska oli ranskankielisen Afrikan konfliktinratkaisu- ja hallintamekanismien ytimessä. Tämän takia sillä on paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.

Sotilaallinen vetäytyminen

Vuoden 2024 loppuun mennessä Ranska oli vetänyt sotilaansa ​​Malista, Burkina Fasosta ja Nigeristä näiden maiden sotilasvallankaappausten ja lisääntyneen ranskalaisvastaisen ilmapiirin seurauksena. Myös Tšadin hallitus, joka oli ollut keskeinen liittolainen länsimaiden taistelussa islamilaisia ​​militantteja vastaan ​​alueella, lopetti äkillisesti puolustusyhteistyösopimuksensa Ranskan kanssa marraskuussa 2024. Heti Tšadin ilmoituksen jälkeen Senegalin presidentti Bassirou Diomaye Faye ilmoitti, ettei maahan ole tulevaisuudessa jäämässä yhtään ranskalaissotilasta. Norsunluurannikko ilmoitti, että ranskalaiset joukot vetäytyvät maasta tammikuussa 2025.

Vuonna 2024 perustettu Sahelin liitto AES on Malin, Nigerin ja Burkina Fason välinen valtioliitto. Sen taustalla oleva kolmen maan sopima keskinäisen puolustuksen sopimus solmittiin 16. syyskuuta 2023. AES erosi Länsi-Afrikan poliittisesta blokista Ecowasista.

Venäjän vaikutus

Ranskan vetäytyessä Venäjä sai mahdollisuuden kasvattaa vaikutusvaltaansa entisestään Länsi-Afrikassa. Moskovaa ovat lähentyneet Niger, Mali ja Burkina Faso ja Wagnerin palkkasotilaat ovat moneesa maassa täyttäneet ranskalaissotilaiden tyhjiksi jättämiä paikkoja vaihtelevalla menestyksellä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili vuonna 2024 useissa alueen maissa ja lupasi lisätukea muun muassa Burkina Fasolle kamppailussa ääri-islamistisia järjestöjä vastaan.

Paljon väkivaltaisuuksia on nähty varsinkin Nigerin, Malin ja Burkina Fason alueilla vuonna 2024 konflikteja seuraavan Armed Conflict Location and Event Data -järjestön mukaan. Sen mukaan Wagnerin palkkasotilaita toimii useissa eri Afrikan valtioissa ja sen jäsenten on epäilty osallistuneen erinäisiin siviileihin kohdistuneihin veritekoihin ja muihin rikoksiin.

Uusi suvereenisuus ja disinformaatio

Ranskan vastainen mielenosoitus Bamakossa vuonna 2018.

Uuden suvereenisuuden ajan alku oli, kun Norsunluurannikon reggae-tähti Apha Blondy lauloi "Ranskan armeija. Mene pois" 1990-luvun lopulla. Islamististen militanttien lisääntyessä Länsi-Afrikassa Ranska otti kuitenkin vastaan ​​pyynnön lähettää lisää joukkoja.

Operation Serval käynnistettiin Malissa, kun jihadistit valtasivat maan pohjoisosan vuonna 2012. Se korvattiin operaatio Barkhanella, joka oli alueellisempi kapinallisten vastainen operaatio ja joka päättyi marraskuussa 2022. Timbuktu-instituutin johtaja Bakary Sambe väittää, että molemmat epäonnistuivat, koska terroristiryhmät alueella lisääntyivät tänä aikana. "Maissa alettiin epäillä Ranskan strategisen läsnäolon tärkeyttä - kehitettiin ideoita ja salaliittoteorioita joiden mukaan se houkuttelee tai pahentaa terrorismin uhkaa." Tämä, sekä nuoremman sukupolven vatimus suvereenisuudesta aiheuttivat sen, että monet ihmiset haluavat nähdä ranskalaisten joukkojen vetäytyvän. Tästä ovat osoituksena sotilasvallankaappaukset Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä - joissa juntan johtajat päättivät potkaista ulos ranskalaiset sotilaat ja saivat samalla yleistä kiitosta.

Kasvavaan Ranskan vastaisuuteen ovat kuuluneet muun muassa disinformaatiokampanjat. Yhdysvaltain puolustusministeriön Africa Center for Strategic Studies -instituutti raportoi maaliskuussa 2024, että Venäjä on suurin disinformaatiotoimija koko Afrikassa. Venäjä oli mukana 80 tarkastellussa disinformaatiokampanjassa, joiden avulla se pyrki muun muassa rapauttamaan eri valtioiden demokratiaa.

Ranskan uusi strategia

Ranska piti pitkään Länsi-Afrikan entisiä siirtomaitaan omana takapihanaan, mikä on lisännyt sen vaikutusvaltaa kansainvälisissä yhteyksissä. Sotilaallisen läsnäolon vähentyminen on pakottanut Ranskan hallinnon muuttamaan Afrikka-strategiaansa. Marraskussa 2024 presidentti Emmanuel Macronille esitellyn raportin mukaan Ranska aikoo vähentää entisestään sotilaallista läsnäoloaan Afrikassa.

Ranskan joukot lähetettiin Keski-Afrikan tasavaltaan auttamaan maan vakauttamista vuoden 2013 sisällissodan jälkeen. Ranskan asevoimien ministeriön mukaan perääntyminen maasta johtui, koska CAR ei onnistunut pysäyttämään Ranskaan kohdistuvia "massiivisia disinformaatiokampanjoita" Venäjän kanssa käytävän kilpailun vaikutuksesta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi puheessaan tammikuun 2025 alussa, että Sahelin valtiot "unohtivat" kiittää Ranskaa, kun sen joukot vetäytyivät Länsi-Afrikan maista. Macronin mukaan mikään Sahelin maa ei olisi suvereeni valtio ilman Ranskan väliintuloa, joka esti niitä joutumasta militanttien hallintaan. Macron torjui myös ajatuksen, että Ranskan joukot olisi karkotettu alueelta ja lisäsi, että Ranska oli vain "organisoimassa itseään" mantereella: "Lähdimme, koska tapahtui vallankaappauksia... Ranskalla ei enää ollut paikkaa siellä, koska emme ole vallankaappausten apulaisia."

Vastauksena tähän Tšadin ulkoministeri Abderaman Koulamallah sanoi, että Macronin kommentit ovat paljastaneet sen, että hän halveksuu Afrikkaa. Televisiossa antamassaan lausunnossa hän sanoi, että "Ranskan johtajien on opittava kunnioittamaan afrikkalaisia ​​ja tunnustamaan heidän uhrauksiensa arvo".

Katso myös

• Sahelin liitto
• Venäjän Afrikan-suhteet
• Cfa-frangi

Aiheesta muualla

• Sonja Parkkinen, ”Moni eurooppalainen järkyttyisi, jos tietäisi tästä suhteesta” – Ranska ei ole luopunut siirtomaaisännän elkeistä Afrikassa ja siksi nuoret sukupolvet haluavat muutosta, Helsingin Sanomat 8.9.2020