Ranskan päärit

Ranskan päärit (ransk. Pairs de France) olivat merkittävien, Ranskan monarkista riippuvien feodaalivasallien ryhmä. Alun perin vasallien muodostaman ryhmän jäseniä oli kaksitoista: kuusi hengellistä ja kuusi maallista pääriä, kuten apostoleitakin. Heidän etuoikeutenaan oli tulla tuomituksi vain päärien muodostamassa oikeudessa. Vastapalveluksena heidän tuli vannoa uskollisuudenvala (Hommage lige) Ranskan kuninkaalle. Vuodesta 1180 lähtien pääreillä oli oma seremoniallinen roolinsa kuninkaan voitelun yhteydessä. Kuudella keskeisellä hengellisellä päärillä oli myös maallisen arvonimi ja sen mukaiset läänitykset.

Vuosina 1814–1848 Ranskassa oli käytössä Englantia vastaava järjestelmä, jossa parlamentin ylähuoneena toimineen päärien kamarien paikat oli sidottu perinnöllisiin päärinarvoihin.

Käsitteestä

Sana pääri tulee latinasta, jossa se esiintyy muodossa pair, ja tarkoittaa saman arvoista. Keskiajan ja uuden ajan päärit eivät olleet karolingisen ritarirunouden sankareiden jälkeläisiä. Heidät on valittu merkittävimpien läänitysruhtinaiden joukosta ja heidän tehtävänään oli muodostaa curia regis, koska hallitsijan neuvominen oli yksi feodaalisvasallin keskeisistä velvollisuuksista.

Myöhemmin herttua-päärin ja kreivi-päärin titteli oli korkein ranskalaisessa hierarkiassa kuninkaan ja suoraan kuninkaasta polveutuvien ruhtinaiden jälkeen. Pääreistä käytettiin titteliä ”serkkuni” (mon cousin) ja heitä voitiin nimittää tittelillä Monseigneur tai Votre grandeur. Heidän oli sallittua tanssia kuninkaallisen perheen jäsenten kanssa, heidän oli mahdollista ajaa vaunuissa kuninkaallisiin linnoihin ja päärien vaimoilla oli jakkara kuningattaren luona.

Päärit saattoivat halunsa mukaan osallistua Pariisin parlamentin istuntoihin. Siellä he saattoivat kantaa miekkaansa oikeusmiesten suureksi harmiksi. He istuivat puheenjohtajan oikealla puolella. Arvojärjestys määräytyi päärikuntaan kohottamisvuoden mukaan. Yleensä päärit saivat kertoa näkemyksensä tuomioistuimen presidenttien ja neuvosten jälkeen, paitsi silloin, kun he tuomitsivat vertaisiaan.

Päärien rooli Ranskan kuninkaan voitelun yhteydessä

Kuusi hengellistä feodaaliruhtinasta

Reimsin arkkipiispa-herttua oli valtakunnan ensimmäinen pääri, joka toimi kaikkein keskeisimmässä tehtävässä uuden kuninkaan voitelun yhteydessä. Tehtävä oli perua Klodovigin kasteen ja kruunajaisten yhdistämisestä, jonka suoritti Pyhä Remigius. Arkkipiispa-herttuan tehtävään kuului varsinaisen voitelun suorittaminen sekä kuninkaan kruunun painaminen tämän päähän voiteluseremonian aikana.

Laonin piispa-herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli pidellä Pyhää Ampullia, jonka nesteellä voiteleminen tapahtui, koko voiteluseremonian ajan.

Langresin piispa-herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kannatella kuninkaan valtikkaa voiteluseremonian ajan.

Beauvais’n piispa-kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan viittaa voiteluseremonian aikana.

Châlonsin piispa-kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan sormusta voiteluseremonian aikana.

Noyonin piispa-kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan vyötärönauhaa voiteluseremonian aikana.

Kuusi maalista feodaaliruhtinasta

Burgundin herttua oli maallisista pääreistä ensimmäinen. Kaikki maalliset päärit tulivat hengellisten päärien jälkeen. Hänen tehtävänään, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan kruunua sekä vyöttää kuningas vyötärönauhalla voiteluseremonian aikana.

Normandian herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan ensimmäistä lippua voiteluseremonian aikana.

Guyennen herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan toista lippua voiteluseremonian aikana.

Toulousen kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan kannuksia voiteluseremonian aikana.

Flanderin kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan miekkaa voiteluseremonian aikana.

Champagnen kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan sotalippua voiteluseremonian aikana.

Muutokset tehtävissä

Päärien kamari kokouksessaan Palais du Luxembourgissa (1841).

Päärien rooli tuli täysin seremonialliseksi 1200-luvun kuluessa. Pääriys oli kuninkaallinen tehtävä, ei kuningaskunnan aatelisarvo. Se mahdollisti, että kuningas saattoi luokitella aatelisia oman valtansa ja valtakuntansa kannalta tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin. Kuningas nimesi silloin tavallisia aatelismiehiäkin pääreiksi ja nosti heidät näin ranskalaisen yhteiskunnan titteleiden huipulle. Nimeämistahti kiihtyi 1500-luvulla. Päärinä olemiseen riitti verovapaan maan omistaminen, jos siihen oli liitetty pääriys ja polveutuminen aikaisemmasta päärin tehtävää hoitaneesta henkilöstä. Ranskassa vanhan vallan (Ancien régime) aikana tehtävät erosivat brittien päärien tehtävistä. Ne olivat puhtaasti kunniatehtäviä. Kuitenkin päärit säilyttivät myös Ranskassa merkittävän privilegion, sillä heillä oli oikeus istua Pariisin parlamentissa, joka oli valtakunnan tärkein ja suurin oikeusistuin.

Ranskan suuri vallankumous 1789 aiheutti katkoksen päärien asemaan. Vuonna 1814 Ludvig VIII loi englantilaismallisen päärien ylähuoneen, joka osallistui lainsäädäntöön. Myös Napoleon nimesi päärejä satapäiväisen keisarikunnan aikana. Toisen restauraation aikana vuonna 1815 luotiin ylähuone eli päärien kamari, jonka nimitykset olivat perinnöllisiä. Vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen jälkeen kuningas Ludvig Filip säilytti päärien kamarin, mutta poisti päärinpaikkojen periytymisen. Vuoden 1848 vallankumouksessa päärien kamari lakkautettiin kokonaan.

Alkuperäiset päärit

Hengelliset päärit

• Reimsin arkkipiispa-herttua, valtakunnan ensimmäinen pääri
• Laonin piispa-herttua
• Langresin piispa-herttua
• Beauvais’n piispa-kreivi
• Châlonsin piispa-kreivi
• Noyonin piispa-kreivi

Maalliset päärit

• Burgundin herttua, liitetty Ranskaan vuonna 1477
• Normandian herttua, liitetty Ranskaan vuonna 1204
• Guyennen herttua, liitetty Ranskaan vuonna 1453
• Toulousen kreivi, liitetty Ranskaan vuonna 1271
• Flanderin kreivi, liitetty Ranskaan vuonna 1477
• Champagnen kreivi, liitetty Ranskaan vuonna 1314

Myöhemmät päärit

1200-luku

• Bretagnen herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1297 (yhdistettiin Ranskaan 1532)
• Anjoubin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1297
• Artois’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1297

1300-luku

• Poitoun kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1314
• La Marchen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1316
• Évreux’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1316
• Angoulêmen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1317
• Étampesin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1327
• Bourbonin herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1327
• Beaumont-le-Roger kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1328

• Mainen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1331
• Orléansin herttuakunta, kohosi pääkunnaksi 1344
• Valois’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1344
• Neversin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1347
• Mantesin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1353
• Anjoun herttuakunta, kohosi 1356
• Mâconin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1359
• Berryn kreivikunta, kohosi herttua-päärikunnaksi 1360
• Auvergnen herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1360
• Tourainen herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1360
• Montpellier’n herrakunta, kohosi paroni-päärikunnaksi 1371
• Pèrigordin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1399

1400-luku

• Alençonin herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1404
• Soissonsin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1404
• Couvyn vapaaherrakunta, kohosi päärikunnaksi 1404
• Nemoursin herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1404
• Châtillon linnanherrakunta. kohosi päärikunnaksi 1404
• Rethelin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1405
• Valois’n herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1406
• Mortainnen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1407
• Mortainin kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1407
• Évry-le-Châtelin linnanherrakunta, kohosi päärikunnaksi 1408
• Jouy-le Châtelin linnanherrakunta, kohosi päärikunnaksi 1408
• Évreux’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1427
• Saintongen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1428
• Foix’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1458
• Eun kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1458
• Villefranchen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1480