Ranskan kunnallisvaalit

Osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevaa kokonaisuutta.

Ranskan tasavalta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestykset

Ranskan puolueet

Ranskan kunnallisvaaleissa valitaan paikallishallintoon kuuluvat kunnallisvaltuuston jäsenet, joiden nimitys on ”conseiller municipal”. Kunnallisvaltuuston kauden pituus on kuusi vuotta. Valtuutettujen joukosta valitaan kunnanjohtaja eli määri.

Erityspiirteitä

Vaalitapa

Kunnanvaltuustojen jäsenet valitaan yleisillä ja suorilla vaaleilla aina kuuden vuoden kaudeksi kerrallaan. Vaalien salaisuus ei ole yhtä täydellinen kuin Suomessa, sillä Ranskassa voi äänestää valtakirjalla toisen puolesta.

Kunnanvaltuustojen jäsenet voidaan valita uudelleen. Ranskassa kuntien erot väkiluvun suhteen ovat todella suuria aina muutamasta kunnan asukkaasta miljoonien suurkaupunkeihin. Näin olen valtuutettujen määrä vaihtelee kunnan koon mukaan:

• Kunnissa, joissa on alle 3 500 asukasta

Asukasluku	< 100	< 500	< 1 500	< 2 500	< 3 500
Valtuutettujen määrä	9	11	15	19	23

• Kunnat, joissa on yli 3 500 asukasta

Asukasluku (tuhansia)	< 5	< 10	< 20	< 30	< 40	< 50	< 60	< 80	< 100	< 150	< 200	< 250	< 300	>= 300
Valtuutettujen määrä	27	29	33	35	39	43	45	49	53	55	59	61	65	69

• Eritysasemassa olevat suuret kaupungit

Kaupunki	Lyon	Marseille	Pariisi
Valtuutettujen määrä	73	101	163

Äänestäjät

Äänestysoikeutettuja ovat kaikki myös Ranskan kansallisissa vaaleissa äänioikeuden omaavat kansalaiset, eli kaikki jotka:

• ovat täyttäneet 18 vuotta ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää.
• ovat Ranskan kansalaisia tai jonkun Euroopan unionin jäsenmaan kansalaisia,
• nauttivat täysiä kansalais- ja poliittisia oikeuksia,
• on kirjattu äänestysalueen vaaliluetteloon joko asuinpaikkansa tai veronmaksunsa perusteella.

Äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä, eli kuntansa ehdokkaita. Kuitenkin suuret kaupungit, kuten Lyon, Marseille ja Pariisi, on jaettu pienempiin vaalipiireihin eli arrondissementteihin eli kaupunginosiin.

Ehdokkaat

Ranskan kunnallisvaaleissa voivat olla ehdokkaina henkilöt, jotka:

• ovat iältään vähintään 18-vuotiaita ennen vaalivuoden tammikuun ensimmäistä päivää.
• ovat Ranskan kansalaisia tai jonkun Euroopan unionin kansalaisia,
• ovat kirjoitetut kunnan äänioikeutettujen listalle joko kunnan asukkaana tai veronmaksajana vähintään viiden vuoden aikana. Missään tapauksessa vähintään 500 asukkaan kunnissa valtuutetuista voi vain alle neljäsosa saa olla vaalihetkellä muualla asuvia valtuutettuja.

Vaalilain 10. artiklan mukaan on kiellettyä olla ehdokkaana useammassa kunnassa.

Kunnanjohtaja

Kunnanjohtajan eli määri valitsevat kunnanvaltuuston jäsenet. Hän voi kuitenkin erota tehtävästään vaalikauden aikana ja hänet voidaan myös erottaa, kuitenkaan kunnassa ei tarvitse suorittaa uusia kunnallisvaaleja tämän tähden. Vuodesta 2002 lähtien on ollut mahdollista, että valtuutettu on valittu myös kuntien muodostaman kuntayhtymän puheenjohtajaksi. Tämän valinnat suorittavat kuntayhtymän valtuustojen valitsemat edustajat.

Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset

Vuoden 2001 vaaleista lähtien Ranskan kunnallisvaaleihin ovat voineet osallistua myös muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset. Heillä on äänioikeuden lisäksi mahdollisuus olla ehdokkaana ja siten tulla valituksi valtuustoon. Tätä ehdokkuutta ja sen toteutumista säätelee Maastrichtin sopimus ja sen artikla 8B.

Kuitenkaan nämä eurokansalaiset eivät nautin täydellisiä oikeuksia vaalissa, sillä vuoden 1958 perustuslain artikla 88-3 rajoittaa heidän mahdollisuuttaan tulla valituiksi määreiksi tai apulaismääreiksi.

Jotta eurokansalainen voisi kirjoittautua Ranskan vaalilistalle hänen on:

• oltava vähintään 18 vuotta täyttänyt ennen kuin vaalilistojen tarkastus päättyy,
• nautittava täysi kansalais- ja poliittisia oikeuksia sekä alkuperämaassaan että Ranskassa,
• oltava kyseisen kunnan todellinen asukas tai hän on todistettava, että hän on asunut kunnassa pääsääntöisesti vähintään kuusi kuukautta ennen listan tarkistuksen päättymistä.