Ranskan 1. panssaridivisioona (1940)
| 1. panssaridivisioona | |
|---|---|
 Ranskan 1. panssaridivisioonan tunnus |
|
| Toiminnassa | 1940 |
| Valtio |
 Ranska |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Ratsuväki |
| Motto | J'en suis |
| Sodat ja taistelut | Toinen maailmansota |
1. panssaridivisioona (ransk. 1ère Division cuirassée) oli Ranskan maavoimien panssariyhtymä toisessa maailmansodassa vuonna 1940.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtymä perustettiin 16. tammikuuta 1940 Châlonsin varuskunnassa. Siihen kuului kaksi pataljoonaa Renault Char B1 ja kaksi pataljoonaa Hotchkiss H-39. Näiden lisäksi divisioonaan kuului motorisoitu jalkaväkipataljoona, traktorivetoinen kenttätykistörykmentti, patteri 47 millimetrin panssarintorjuntakanuunoita jne.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divisioona pidettiin reservissä, jotta Dylen linjalle siirtyneitä joukkoja voitaisiin tarvittaessa tukea. Se siirrettiin 11. toukokuuta alkaen erityisten tankkien kuljettamiseen suunniteltujen lavettien avulla Belgiaan Charleroin koillispuolelle Dylen-linjalle, jonne vaunut saapuivat seuraavana päivänä. Kuljetusten aikana vaunut, niiden tarvitsema polttoaine ja ammukset joutuivat erilleen. Divisioona liitettiin 14. toukokuuta osaksi Ranskan 9. armeijaa, joka vastasi Dinantin puolustuksesta. Pakolaisvirrat olivat tällöin jo ruuhkauttaneet alueen tiestön ja divisioonan joukkojen siirtyminen uusiin asemiin osoittautui vaikeaksi. Etujoukko saapui Dinantiin vasta seuraavana päivänä. Se kohtasi Saksan XV armeijakuntaan kuuluneet 5. ja 7. panssaridivisioonan d’Ermetonin, Flavionin ja Florennesin rajaamalla alueella iltapäivällä vielä samana päivänä yllättäen ranskalaisjoukot niiden tankatessa panssarivaunujaan. Ranskalaisvaunut eivät siten kyenneet liikkumaan, vaan niistä tuli tuliasemia. Taistelun päätyttyä divisioonaan kuului alle 50 vaunua alkuperäisestä 158:sta.[2]
Vaunujen määrä laski vetäytymisen aikana kahteenkymmeneen vaunujen rikkoutuessa yöllisen marssin aikana ja miehistöjen hylättyä vaununsa. Seuraavana päivänä Erwin Rommelin johtamat saksalaiset tuhosivat divisioonan loput vaunut kahakassa Avesnesissa.[3]
Ranskan antauduttua divisioona lakkautettiin virallisesti 22. kesäkuuta 1940.[1]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. puoliprikaati
- 28. panssaripataljoona
- 37. panssaripataljoona
- 3. puoliprikaati
- 25. panssaripataljoona
- 26. panssaripataljoona
- 5. motorisoitu jalkaväkipataljoona
- 305. traktorivetoinen kenttatykistörykmentti
- 2 pioneerikomppaniaa
- 2 kuljetuskomppaniaa
Komentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divisioonan komentajina olivat[1]:
- kenraali Bruneau 6. tammikuuta - 18. toukokuuta 1940 (sotavanki)
- kenraali Welvert 31. toukokuuta - 22. kesäkuuta 1940
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forty, George & Duncan, John: The Fall of France - Disaster in the West 1939-40. Lontoo: Guild Publishing, 1990. ISBN 1-871876-15-X (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c chars-francais.net[vanhentunut linkki]
- ↑ Forty, George & Duncan, John s. 153 ja 155
- ↑ Forty, George & Duncan, John s. 155