Saksan 3. panssariarmeija
| 3. panssariarmeija | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 1. tammikuuta 1942 – 3. toukokuuta 1945 |
| Valtio |
 Saksa |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | panssari |
| Osa joukkoa | Keskustan armeijaryhmä |
| Koko | armeija |
3. panssariarmeija (saks. 3. Panzerarmee) oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa. Se muodostui kuin helmikuussa 1942 3. panssariryhmä (saks. Panzergruppe 3) täydennettiin armeijaksi. Yhtymään kuuluneet joukot osallistuivat Ranskan valtaukseen ja itärintaman taisteluihin.
XV armeijakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wehrkreis IX perusti 10. lokakuuta 1938 XV motorisoidun armeijakunnan, jolle ei kuitenkaan perustettu omaa alue-esikuntaa. Armeijakunnan komentajana oli kenraalieversti Hermann Hoth. Siihen liitettiin perustettaessa kolme kevyttä divisioonaa. Se asetettiin liikekannalle osana Etelän armeijaryhmän 10. armeijaa toisen maailmansodan uhatessa 26. elokuuta 1939, jolloin siihen kuuluivat 2. ja 3. kevyt divisioona. Armeijakunnasta muodostettiin toukokuussa 1940 Panssariryhmä Hoth ja edelleen marraskuussa 3. panssariryhmä.[1]
Panssariryhmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]3. panssariryhmä muodostettiin 16. marraskuuta 1940. Ryhmä liitettiin operaatio Barbarossaan muodostettuun Keskustan armeijaryhmään, jonka mukana se ylitti Neuvostoliiton rajan 22. kesäkuuta 1941. Se osallistui muun muassa Moskovan taisteluun ja operaatio Taifuuniin, jossa ryhmä oli osana 9. armeijaa.
Panssariarmeija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
3. panssariarmeija muodostettiin itärintamalla 1. tammikuuta 1942. Neuvostoliiton talvihyökkäyksessä armeija joutui saarroksiin, mutta se murtautui ulos taistellen Tekinossa, Dunassa ja Vitebskissä.
Maaliskuussa 1944 panssariarmeija osallistui siviilien pakkosiirtoihin Borisovin alueelta Saksaan pakkotyöhön. Armeija vetäytyi taistellen Liettuasta ja Kuurinmaalta ja se osallistui Memelin taisteluun loppuvuodesta 1944.
Helmikuussa 1945 armeija liitettiin muodostettavaan Veikselin armeijaryhmään. Maaliskuussa se vastasi Oderin puolustuksesta Seelowin kukkuloiden pohjoispuolella, missä armeijan tehtävänä oli estää neuvostojoukkojen eteneminen Länsi-Pommeriin ja edelleen Berliiniin. 2. Ukrainan rintama hyökkäsi armeijan rintamaosuudella Berliinin taistelussa ja 25. huhtikuuta rintama murtui Stettinin eteläpuolella.
Vetäydyttyään Stettinistä panssariarmeija joutui vetäytymään aina Mecklenburgiin, missä armeijan esikuntakin oli. Armeija antautui Yhdysvaltain 8. jalkaväkidivisioonalle 3. toukokuuta 1945 Hagenowissa.
Komentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panssariarmeijan komentajina olivat[2]:
- Kenraalieversti Hermann Hoth (perustaminen - 5. lokakuuta 1941)
- Kenraalieversti Georg-Hans Reinhardt (5. lokakuuta 1941 – 15. elokuuta 1944)
- Kenraalieversti Erhard Raus (15. elokuuta 1944 – 10. maaliskuuta 1945)
- Panssarikenraali Hasso-Eccard von Manteuffel (10. maaliskuuta 1945 – antautumiseen)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Armeijat | 1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - 7. - 8. - 9. - 10. - 11. - 12. - 14. - 15. - 16. - 17. - 18. - 19. - 20. - 21. - 24. - 25. - Lappland - Ligurien - Ostpreussen - Norwegen |
|---|---|
| Panssariarmeijat | 1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - Afrika - Saksalais-italialainen panssariarmeija |
| Laskuvarjoarmeijat | 1. laskuvarjoarmeija |