Prolog
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Käytännössä lähteetön. |
| Prolog | |
|---|---|
| Paradigma | logiikkapohjainen |
| Julkaistu | 1972 |
| Kehittäjä | Alan Colmerauer |
| Murteet | ISO Prolog, Edinburgh Prolog |
| Käyttöjärjestelmä | alustariippumaton |
| Uutisryhmä | comp.lang.prolog |
Prolog on tunnetuin logiikkapohjainen ohjelmointikieli.[1] Nimi Prolog on lyhenne ranskan kielen sanoista PROgrammation en LOGique, sananmukaisesti logiikkaohjelmointi. Kielen kehittivät vuonna 1972 Alan Colmerauer, Philippe Roussel ja Robert Kowalski vaihtoehdoksi LISPille.
Logiikkaohjelmointikielenä Prolog poikkeaa melkoisesti proseduraalisista "tavallisista" ohjelmointikielistä. Kielellä tehdyt ohjelmat muodostuvat käskyjen sijaan säännöistä ja kyselyistä. Kyselyllä pyritään selvittämään, pystytäänkö se johtamaan säännöistä käsin.[2]
Yksinkertaiset faktat ja säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksinkertaisimmillaan prolog-ohjelma koostuu yhdestä faktasta, esimerkiksi
sataa.
Ohjelman syöttämisen jälkeen voidaan prolog-tulkille esittää sama lause kyselynä, jolloin prolog vastaa "yes".
Monimutkaisemmat faktat kertovat olioiden ominaisuuksia ja suhteita, esimerkiksi
kaunis(maija).
kaunis(liisa).
rikas(matti).
isa(matti, maija).
suhteessa(liisa, pekka, avoliitto).
Tällöin kyselyssä voidaan käyttää muuttujaa. Muuttuja alkaa prologin syntaksissa isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi kysely "kaunis(X)." antaa tulokseksi ensin "maija" ja sitten "liisa"; prologilla siis voidaan hakea kaikki kyselyyn sopivat vastaukset.[2]
Säännön merkkinä on :- -merkkiyhdistelmä. Jos on kurjaa kun sataa ja tuulee, se kerrotaan prologille
kurjaa :- sataa, tuulee.
Säännöissä voidaan käyttää muuttujia kuvaamaan haluttuja faktojen yhteyksiä:
vaimoehdokas(X) :- kaunis(X), isa(Y, X), rikas(Y).
Näiden ohjelmarivien jälkeen voidaan joko kysyä onko liisa sopiva vaimoehdokas, tai etsiä kaikki sopivat. Kyselyt ovat "vaimoehdokas(liisa)." ja (muuttujan nimellä ei ole tässä merkitystä) "vaimoehdokas(Nimi)". Prolog osaa hakea isän Y tiedot faktasta, joten sitä ei tarvitse erikseen syöttää.[2]
Rekursiiviset säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prologin edut näkyvät vasta rekursiivisissa ohjelmissa, jossa sääntö määritellään itsensä kautta. Esimerkiksi luonnolliset luvut voidaan määritellä kahdella säännöllä: 1) nolla on luonnollinen luku ja 2) jokaisella luonnollisella luvulla on seuraaja, joka on myös luonnollinen luku. Prologilla tämä sanottaisiin
luku(0).
luku(s(X)) :- luku(X).
Tällöin kysely "luku(X)." antaisi vastauksia "0", "s(0)", "s(s(0))", s(s(s(0)))" jne. rajattomasti.
Vastaavasti esimerkiksi esi-isä on joko isä tai isän esi-isä, siis
esi_isa(X, Y) :- isa(X, Y).
esi_isa(X, Y) :- isa(Z, Y), esi_isa(X, Z).
Tällöin prologin ongelmat toisaalta jo nousevat esiin. Periaatteessa viimeisin sääntö olisi voitu kirjoittaa toisinpäin, siis "esi_isa(X, Y) :- esi_isa(X, Z), isa(Z, Y).", mutta prologin suoritusjärjestyksen vuoksi tämä johtaisi ikuiseen silmukkaan kyselyssä.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prologia käytetään muun muassa tekoälysovelluksien tekemiseen. Prolog sai paljon mainetta 1980-luvulla kun se valittiin Japanissa kaavailtujen "viidennen sukupolven tietokoneiden" ohjelmointikieleksi.[3]
Vuonna 1986 Borland julkaisi Turbo Prologin DOSille.[4] Myöhemmin julkaistiin Visual Prolog.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Programming Languages University of Waikako, Department of Computer Science. 2010-4-23. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 16.4.2011.
- ↑ a b c Henno, Jaak: Prolog ja Olympoksen jumalat. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16963-3
- ↑ Bratko, Ivan: Prolog programming for artificial intelligence (Fourth edition.). Harlow: Addison Wesley, 2012. ISBN 978-0321417466 (englanniksi)
- ↑ Turbo Prolog 1.x winworldpc.com. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Patrick Blackburn & Johan Bos & Kristina Striegnitz: Learn Prolog Now!. College Publications, 2012. ISBN 1-904987-17-6 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- W.F. Clocksin & C.S. Mellish: Programming in Prolog. Springer-Verlag, 1984. ISBN 3-540-15011-0
- Henno, Jaak: Prolog ja Olympoksen jumalat. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16963-3
- Laitila, Erkki: Visual Prolog perusteet. Teknolit, 1996. ISBN 952-9823-27-4
- Laitila, Erkki: Teollisuuden sovellukset: Visual Prolog. Teknolit, 1996. ISBN 952-9823-51-7
- Sterling, Leon & Shapiro, Ehud: The Art of Prolog, second edition. The MIT Press, 1994. ISBN 978-0262193382 Teoksen verkkoversio (pdf).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Prolog toteutuksia
- SWI-Prolog
- Scryer Prolog
- GNU Prolog
- SICStus
- YAProlog
- Ciao Prolog
- Strawberry Prolog
- Visual Prolog (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansalliset | |
|---|---|
| Muut | |
