Rakennuskaari
Rakennuskaari on osa Ruotsin vuoden 1734 lakia, joka koski myös kuningaskuntaan tuolloin kuulunutta Suomea. Se on yksi lain yhdeksästä kaaresta eli osasta ja se on edelleen osittain voimassa Suomessa (SDK 2/1734[1], ruots. byggningabalk[2]) ja Ruotsissa, vaikka sen merkitys on vähäinen sitä korvaavien muiden lakien vuoksi.[3][1]
Kaari käsittelee monia rakentamiseen, tontin ja tilan hoitamiseen ja naapureiden suhteisiin liittyviä asioita. Sen rangaistukset on annettu taalereina. Vaikka osa kaaresta on edelleen voimassa, ei sitä käytännössä noudateta, ellei lainkohta ole myös jossain nykyaikaisessa laissa. Siinä muun muassa käsketään talonpoikia pitämään humalistoa ja joka ei sitä pidä, vetäköön sakkoa taalerin kultakin vuodelta.[4] Muita edelleen voimassa rakennuskaaren osia ovat mm. seuraavat:[1]
- Paimeneksi on laitettava ensisijaisesti naisia eikä poikia (11. luku 2. artikla)
- Omalta, myös osittain omistamilta, mailtaan löytyvät mehiläiset kuuluvat löytäjälle (21. luku 2. artikla)
Hieman erimuotoinen rakennuskaari (bygninga balker) esiintyy jo vanhimmassa Suomeakin koskeneessa Maunu Eerikinpojan maanlaissa 1300-luvun puolivälistä.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rakennuskaari Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017.
- ↑ Byggningabalk Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges rikes lag. Tukholma: Norstedts juridik, 2008. ISBN 978-91-39-01264-1
- ↑ Racennus caari Agricola-projekti. Viitattu 30.10.2013.
- ↑ King Magnus Eriksson's law of the realm : a medieval Swedish code ; translated and edited by Ruth Donner ; with an introduction by Richard Tötterman. Acta Societatis Fennicae Iuris gentium. C 2. Finnish Academy of Science and Letter, Helsinki 2000