Maakaari
Maakaari (ruots. jordabalken) oli yksi yhdeksästä Ruotsin kuningaskunnan vuoden 1734 valistuksen ajan lain kaaresta, osasta. Sama nimi on myös Suomessa nykyisin voimassa olevalla, vuoden 1997 alussa voimaan tulleella lailla. Ruotsissa vuoden 1734 maakaari kumottiin 1972, kun uusi maakaari (jordabalken, SFS 1970:994[1]) astui voimaan.[2]
Koko vuoden 1734 laki oli lakikoonnos useista siihen asti voimalla olleista Ruotsin valtakunnan laeista ja siihen sisältyi sekä yksityisoikeudellisia että julkisoikeudellisia osia. Maakaari kuului vuoden 1734 lain yksityisoikeudelliseen osaan. Se sisälsi lain säännökset kiinteistön kaupan pakottavat muotomääräykset, joita ilman kiinteistön kauppa, esimerkiksi kiinteistömuotoisen omakotitalon, maatilan, metsän, pellon, rantapalstan tai muun sellaisen kauppa ei ole pätevä.
Vuonna 1809 Suomi siirtyi Haminan rauhassa Venäjän yhteyteen, mutta Porvoon valtiopäivillä päätettiin, että Ruotsin vallan aikainen lainsäädäntö jäi Suomen suuriruhtinaskunnassa edelleen voimaan. Vuoden 1734 lain maakaari pysyi Suomessa voimassa, tosin moneen kertaan muutettuna, vuoden 1996 loppuun saakka. Seuraavan vuoden alussa tuli voimaan uusi saman niminen laki, joka kumosi aikaisemman. Nykyisen maakaaren säädösnumero on 540/1995. Säädösnumerossa oleva vuosiluku tarkoittaa, että laki vahvistettiin jo vuonna 1995, mutta sen voimaanastumispäiväksi määrättiin 1. tammikuuta 1997.
Muutoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin kuningaskunnan aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1805 kuninkaallinen selitys; täydennettiin epäselviä saannonmoiteaikoja.[3]
Suomen suuriruhtinaskunnan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1864 asetus sopimattomista ehdoista kiinteän omaisuuden kaupoissa[3]
- 1868 kiinteistöasetus; panttaussäännöstön uudistaminen[3]
Suomen tasavallan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1930 laki lainhuudatuksesta ja kiinteistösaannon moittimisajasta 28.2.1930/86[3]
Nykyisen maakaaren osat ja luvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]I osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 luku Kiinteistön saantoa koskevat yleiset säännökset
- 2 luku Kiinteistön kauppa
- 3 luku Saannonmoite ja oikeuksien pysyvyys kiinteistön kaupassa
- 4 luku Kiinteistön kauppaa koskevien säännösten soveltuminen muihin luovutuksiin
II osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 5 luku Kirjaamisasioita koskevat yleiset säännökset
- 6 luku Kirjaamishakemus ja sen käsittely
- 7 luku Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
- 8 luku Virheen korjaaminen
- 9 luku Muutoksenhaku kirjaamisasioissa
III osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 10 luku: Kiinteistön omistusoikeuden ja erityisen oikeuden kirjaamista koskevat yleiset säännökset
- 11 luku: Lainhuudatusvelvollisuus
- 12 luku: Lainhuudatusmenettely
- 13 luku: Lainhuudon oikeusvaikutukset
- 14 luku: Erityisen oikeuden kirjaaminen
IV osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 15 luku: Kiinteistöpanttioikeutta koskevat yleiset säännökset
- 16 luku: Kiinteistökiinnitys
- 17 luku: Panttioikeus kiinteistöön
- 18 luku: Kiinnityksen muuttaminen
- 19 luku: Kiinnitys ja panttioikeus käyttöoikeuteen ja rakennuksiin
- 20 luku: Lakisääteinen panttioikeus
V osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 21 luku: Tarkemmat säännökset ja voimaantulo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Riksdagsförvaltningen: Jordabalk (1970:994) Svensk författningssamling 1970:1970:994 t.o.m. SFS 2019:840 - Riksdagen www.riksdagen.se. Viitattu 11.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Riksdagsförvaltningen: Lag (1970:995) om införande av nya jordabalken Svensk författningssamling 1970:1970:995 t.o.m. SFS 2008:155 - Riksdagen www.riksdagen.se. Viitattu 11.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Marjut Jokela, Leena Kartio ja Ilmari Ojanen: Maakaari, s. 2. Helsinki: Talentum, 2004. ISBN 952-14-0641-0