Talouden rakennemuutos
Talouden rakennemuutos viittaa yleensä kansantalouden tuotanto- ja työllisyysrakenteissa tapahtuviin muutoksiin.[1] Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja liiketoiminnan uudistumista.
Esimerkiksi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen maataloustuotannon osuus Suomen kaikesta tuotannosta supistui rajusti. Tämän seurauksena syntyi voimakas muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin ja ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin.[1] Suomen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen kuluessa ja erityisesti perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Voimakas rakennemuutos on koetellut viime vuosina myös ICT-toimialaa.
Rakennemuutosten hallinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paras keino hallita rakennemuutosta ja suojautua äkillisiä rakennemuutoksia (ÄRM) vastaan on monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne. Kokonaan uusien kasvualojen edistäminen ja koulutuspolitiikan ajantasaisuus hillitsevät rakennemuutosten vaikutuksia. Jatkuva elinkeinopolitiikan kehittäminen, yritysten näkökulman ymmärtäminen, vanhoista rakenteista irtipäästäminen eli ennakoiva suhtautuminen elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutokseen nopeuttavat rakennemuutostilanteesta selviämistä. Myös valtiovallan toimissa painopiste on siirtynyt ennakoivaan rakennemuutoksen hallintaan sekä positiivisen rakennemuutoksen (esim. meri- ja autoteollisuus) hoitoon. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä on alueilla oleva yritystoiminta ja sen uusiutumisen, kasvun sekä kansainvälistymisen kiihdyttäminen ja tätä kautta syntyvät työpaikat.[2]
Ennakoitu rakennemuutos (ERM)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennakoidussa rakennemuutoksen hallinnassa korostuvat ennakoinnin hyödyntäminen johtamisessa, alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinojen kehittäjinä ja uudistajina sekä älykkään erikoistumisen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen. Käytössä olevia työllisyys- ja yritysrahoitusinstrumentteja käytetään tapauskohtaisesti yhdistellen.lähde?
Ennakoidun rakennemuutoksen toimilla vauhditetaan alueilla rakennemuutosta, toteutetaan nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen (resilienssi). Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.lähde?
Muutosjoustavuus eli resilienssi tarkoittaa alueen aktiivista uudistamista, joka perustuu oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Muutosjoustavalla alueella on kyky varautua, palautua ja erityisesti uudistua ulkoisesta aluetalouden shokista sekä kyky mobilisoida resurssit muutostilanteessa. Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät. Muutosjoustavuus on osa rakennemuutoksen hallintaa.lähde?
Äkillinen rakennemuutos (ÄRM)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa äkillisiä ja mittavia uhkia sekä ongelmia alueiden kehitykselle erityisesti silloin, kun jokin yritys vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen työllisyyden, tuotantotoiminnan ja elinkeinorakenteen kannalta.
Valtioneuvosto voi nimetä alueen tai toimialan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai toimialaksi. Alueelle tai toimialalle valmistellaan alueen kuntien, elinkeinoelämän, ELY-keskuksen ja maakunnan liiton yhteistyönä äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen tähtäävä kasvusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan keskeisimmät toimenpide-ehdotukset uusien työpaikkojen luomiseksi ja vanhojen uudistamiseksi sekä muut tilannetta korjaavat toimet eri hallinnonaloilla.
Nimeäminen tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan hyödyntäen seuraavia kriteereitä:
- elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja uudistuvat äkillisesti,
- työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa/-klusterissa sekä arvio työttömiksi jäävistä on yhteensä useita satoja,
- vaikutukset heijastuvat myös laajasti alueen ulkopuolelle/samaan aikaan menetetään työpaikkoja useilla paikkakunnilla,
- toteutuvien työpaikkavähennysten vaikutus alueen työllisyys- ja työttömyysasteeseen,
- kyseessä on pysyvä muutostilanne (ei huomioida lomautuksia),
- alueella on toimijoiden yhdessä laatima, ennakointiin perustuva valmiussuunnitelma kriisitilanteen varalle,
- alueella on jatkuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tuloksena uudistumispotentiaalia ja siltä pohjalta laadittu kasvusuunnitelma,
- lisärahoituksella voidaan arvioida olevan oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa,
- yritys on sitoutunut yhteistyöhön.
Määrärahan myöntämistä äkillisten rakennemuutosalueiden ja -toimialojen tarpeisiin arvioidaan tapauskohtaisesti valtion talousarvion ja lisätalousarvion puitteissa. Alueilla voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen hankkeisiin myös rakennerahastokauden 2014–2020 tavoitteiden mukaista ohjelmarahoitusta.
Suomessa on vuosien 2007–2016 välillä nimetty 32 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi 2010 – 2012. Vuosille 2013 – 2015 nimettiin kuusi aluetta (Jämsän seutukunta, Keuruun seutukunta, Kauhavan kaupunki, Joensuun seutukunta, Lahden alue sekä Kotkan-Haminan seutukunta) erillisiksi tukialueiksi varuskuntien lakkauttamisen vuoksi. Varuskunnista ei irtisanottu merkittäviä määriä henkilöstöä, mutta henkilövähennys paikkakunnilla oli merkittävä puolustusvoimien henkilöstön siirtyessä muille paikkakunnille.
Jotkin alueet ovat olleet äkillisen rakennemuutoksen alueina useita kertoja tai niiden ohjelma-aikaa on pidennetty. ÄRM-alueiden määrä on laskenut viime vuosina julkisten rakennemuutostoimien painottuessa ennakoiviin toimiin.
Äkillisen rakennemuutoksen alueet Suomessa[3]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vuoden 2011 jälkeiset puuttuvat. |
Alue ja kuvaus | Kausi | Irtisanotut* | ||
Salon seutukunta | 2016 – 2017 | 730 | ||
Rauman seutukunta
STX Finland Rauman telakka, UPM
|
2015 – 2016 | 600 | ||
Viitasaari ja Pihtipudas | 2015 – 2016 | 160 | ||
Kajaanin seutukunta | 2015 | 450 | ||
Loviisan seutukunta
Strömfors Electric, Gemmi Furs |
2015 | 237 | ||
Kemiönsaari | 2012 – 2015 | 260 | ||
Jämsän seutukunta
Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue |
2013 – 2015 | |||
Keuruun seutukunta
Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue |
2013 – 2015 | |||
Kauhavan kaupunki
Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue |
2013 – 2015 | |||
Joensuun seutukunta
Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue |
2013 – 2015 | |||
Lahden alue
Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue |
2013 – 2015 | |||
Kotkan-Haminan seutukunta
Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue |
2013 – 2015 | |||
Raaseporin seutukunta | 2012 – 2015 | 390 | ||
Oulun seutukunta | 2012 – 2015 | 3750 | ||
Salon seutukunta
Nokia Oyj puhelintuotanto + alihankkijaverkosto |
2009 – 2015 | 1975 | ||
Äänekosken seutukunta
M-Real paperitehdas ja alihankintaverkosto |
2011 – 2014 | 210 | ||
Karkkilan kaupunki
Moventas Santasalo Oy, teollisuusvaihteet |
2012 – 2014 | 170 | ||
Keski-Karjalan seutukunta
mekaaninen puutuoteteollisuus, useita yrityksiä |
2008 – 2013 | 329 | ||
Kouvolan seutukunta
UPM-Kymmene Oyj paperitehtaat, Stora Enso Oyj paperi- ja kartonkitehtaat, Myllykoski Paper Oyj paperitehdas + metsäteollisuuden alihankkijat |
2011 – 2012 | 658 | ||
Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Metsä Tissue Oy talouspaperitehdas, Ruovesi Oy, Visuveden saha |
2011 – 2012 | 297 | ||
Kotkan-Haminan seutukunta | 2008 – 2011 | 770 | ||
Nivala-Haapajärven seutukunta, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Incap Furniture Oy huonekalutehdas + alihankkijat |
2009 – 2011 | 323 | ||
Varkaus, Leppävirta, Joroinen
Stora Enso Oyj paperitehtaat, Enics elekronikkatehdas |
2008 – 2011 | 373 | ||
Heinolan seutukunta
Karelia Parketti parkettitehdas ja useita puunjalostusyrityksiä UPM-Kymmene Oyj vaneritehdas ja saha, Reuman sairaala |
2008 – 2011 | 497 | ||
Kajaanin seutukunta
UPM-Kymmene Oyj paperitehdas, Incap Oyj elektroniikkatehdas, Kajaani |
2008 – 2011 | 665 | ||
Imatran seutukunta
Stora Enso Oyj Imatran tehtaat |
2008 – 2010 | 250 | ||
Koillis-Savon seutukunta
Stromsdal Oyj kartonkitehdas |
2008 – 2010 | 204 | ||
Kaskisen kaupunki
Metsä-Botnia Oyj sellutehdas + alihankkijat |
2009 – 2010 | 223 | ||
Itä-Lapin seutukunta
Stora Enso Oyj sellutehdas |
2008 – 2009 | 215 | ||
Etelä-Pirkanmaan seutukunta
UPM-Kymmene Oyj paperitehdas ja sellutehdas, Kuitu Finland Oy |
2007 – 2009 | 745 | ||
Kouvolan seutukunta
UPM-Kymmene Oyj, Voikkaan paperitehdas, Stora Enso Oyj paperitehdas |
2007 – 2009 | 848 | ||
Forssan seutukunta
Helkama Forste Oy kylmälaitetehdas, Finlayson Forssa Oy tekstiilitehdas, Novart Oy keittiökalustetehdas |
2008 – 2009 | 506 | ||
Jämsän seutukunta
UPM-Kymmene Oyj Paperitehdas, Smead Paperisto Oy |
2007 – 2008 | 349 | ||
Keuruun seutukunta
UPM-Kymmene Oyj puunjalostustehdas, Puhos Board Oy kuitulevytehdas, Relicomp Oy kaapelitehdas |
2007 – 2008 | 168 | ||
Lappeenrannan seutukunta
UPM-Kymmene Oyj paperitehdas |
2007 – 2008 | 350 | ||
Joensuun seutukunta
Perlos Oyj, muovikuoria Nokian matkapuhelimiin |
2007 – 2008 | 1650 | ||
Vakka-Suomen seutukunta
Valmet Automotive Oy:n autotehdas |
2007 – 2008 | 260 | ||
Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
Efore Oyj + alihankkijat elektroniikkatehdas |
2007 – 2008 | 157 |
*Joillain paikkakunnilla ja alueilla työttömäksi on jäänyt myöhemmin vielä lisää henkilöitä, mutta tässä ilmaistu irtisanottujen määrä on ÄRM-aluepäätöstä tehtäessä ollut tieto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jussi Ahokas: [https://www.tem.fi/files/30158/ahokas.pdf Suomen talouden palveluvaltaistuminen jatkuu myös tulevaisuudessa] (PDF) Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2011. Työ- ja Elinkeinoministeriö. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Rakennemuutos Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 6.2.2017.
- ↑ Felin ja Mella 2013: Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007-2013. TEM raportteja 31/2013[1]