Älykäs erikoistuminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Älykäs erikoistuminen on alueellisen innovaatiopolitiikan konsepti, jonka mukaan maiden ja alueiden tulisi tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan[1]. Käsitteen kehitti vuonna 2009 "Knowledge for Growth" -tutkijaryhmä ja erityisesti sveitsiläinen taloustieteilijä Dominique Foray[2][3].
Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat vuosille 2014–2020 pohjautuvat älykkään erikoistuminen konseptille ja älykästä erikoistumista korostetaan myös EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelmassa[2].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ OECD: Smart specialization Viitattu 8.10.2015
- ↑ a b Virkkala (2015)
- ↑ Foray ym. (2009)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- OECD. 2013. Innovation-driven growth in regions: the role of smart specialization
- Euroopan komissio. 2015. Perspectives for Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation (RIS3) in the wider context of the Europe 2020 Growth Strategy. Asiantuntijaryhmän raportti.
- Foray, D. 2015. Smart Specialisation: Opportunities and Challenges for Regional Innovation Policy, London: Routledge.
- Foray, D., David, P. & Hall, B. 2009. Smart Specialisation – The Concept. Knowledge Economists Policy Brief Nr. 9.
- Foray, D., Goddard, J., Beldarrain, X., Landabaso, M., McCann, P., Morgan, K., Nauwelaers, C. & Ortega-Argilés, R. 2012. Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation (RIS3) (Arkistoitu – Internet Archive). Euroopan komissio.
- Virkkala, S.: Älykäs erikoistuminen ja alueelliset innovaatiojärjestelmät talouskasvun lähteenä. Talous ja yhteiskunta, 2015, 3/2015. vsk, s. 42-46. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]