Rainer Vuorio

Emerik Filibert Rainer Vuorio, sukunimi vuoteen 1877 Forsberg (14. syyskuuta 1856 Leppävirta – 8. huhtikuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen varatuomari, hovineuvos ja Metsähallituksen kamreeri. Hän oli tunnettu myös tenorilaulajana.

Vuorion vanhemmat olivat nimismies Karl Wilhelm Forsberg ja Johanna Karolina Ehnberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1875 Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon suomalaiselta osastolta ja suoritti Helsingin yliopistossa yleisen oikeustutkinnon 1881. Vuorio sai varatuomarin arvon 1884.

Vuorio oli aluksi kanslistina yleisten rakennusten ylihallituksessa ja sitten Suomen senaatin talousosastolla ylimääräisenä kopistina 1884 ja senaatin oikeusosastolla ylimääräisenä kopistina 1884–1890. Hän oli Metsähallituksen kamreerina vuodesta 1890 alkaen ja hän sai hovineuvoksen arvon 1907. Vuorio toimi myös Helsingin kaupungin terveydenhuoltolautakunnan sihteerinä parinkymmenen vuoden ajan. Rainer Vuorio kuoli huhtikuussa 1916 59-vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Vuorio oli opiskeluvuosistaan lähtien Muntra Musikanter-mieskuoron jäsenenä ja hän esiintyi kuoron konserteissa solistina. Hän osallistui solistina kuoron Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Pietariin ja Pariisiin tekemiin konserttimatkoihin ja herätti kaikkialla huomiota lauluesityksillään. Vuorio oli 1870-luvulla myös avustajana Suomalaisen Oopperan esityksissä ja esiintyi pienissä osissa solistina. Vuorio oli myös Thérèse Hahlin johtaman sekakuoron jäsenenä ja hän liittyi vielä vuonna 1915 edellisenä vuonna perustettuun Laulu-Miehet-mieskuoroon.

Rainer Vuorio oli naimisissa vuodesta 1890 Louise von Willebrandin (1866–1946) kanssa. Heidän poikansa asianajaja ja liikemies Rainer Vuorio (1901–1988) oli naimisissa kirjailija Anelma Vuorion, o.s. Kohonen kanssa ja he omistivat Hvitträskin ateljeekodin vuosina 1949-1968.