Raich Carter
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Horatio Stratton Carter | ||
| Syntymäaika | 21. joulukuuta 1913 | ||
| Syntymäpaikka | Sunderland, Englanti | ||
| Kuolinaika | 9. lokakuuta 1994 (80 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Willerby, Englanti | ||
| Pelipaikka | Välihyökkääjä | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1931–1945 | Sunderland | 245 | (118) |
| 1945–1948 | Derby County | 63 | (34) |
| 1948–1952 | Hull City | 136 | (57) |
| 1953 | Cork Athletic | ||
| Maajoukkue | |||
| 1934–1947 | Englanti | 13 | (7) |
| Valmennusura | |||
| 1948–1952 | Hull City | ||
| 1953–1958 | Leeds United | ||
| 1960–1963 | Mansfield Town | ||
| 1963–1966 | Middlesbrough | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Horatio Stratton "Raich" Carter (21. joulukuuta 1913 – 9. lokakuuta 1994) oli englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja. Hän oli pelipaikaltaan välihyökkääjä. Carteria pidetään yhtenä sukupolvensa parhaista välihyökkääjistä.[1] Hän pelasi urallaan myös krikettiä huipputasolla.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carter oli pienikokoinen ja hän jäi kokonsa vuoksi ilman sopimusta Leicester Cityn kanssa 1930. Sunderland sen sijaan otti hänet ja lopulta Carter johdatti kapteenina Sunderlandin mestaruuteen 1936 ja FA Cupin voittoon 1937. Hän nousi nuorena myös Englannin maajoukkueeseen tehden debyyttinsä 1934. Toisen maailmansodan aikana maaotteluita ei juurikaan pelattu ja lopulta Carter ehti edustaa Englantia vain 13 maaottelussa. Sodan aikana Carter palveli Britannian ilmavoimissa ja pelasi satunnaisesti asemapaikkansa lähellä olevassa Derby Countyssa. Sodan jälkeen hän siirtyi pysyvästi Derbyyn 8000 punnan siirtosummalla. Vuonna 1946 hän voitti Derbyssä FA Cupin. Nuoruudessaan myös krikettiä pelannut Carter edusti Derbyssä ollessaan huipputason krikettiseura Derbyshireä.[2]
Vuonna 1948 Carter siirtyi Hull Cityyn pelaajavalmentajaksi. Hän nosti seuran ensin 2. divisioonaan ja tavoitteli nousua pääsarjatasolle. Carter ei tässä kuitenkaan onnistunut ja hän erosi valmentajan tehtävistä syksyllä 1951. Carter pelasi kauden loppuun, minkä jälkeen hän siirtyi vielä pelaamaan irlantilaiseen Cork Athleticiin. Carter voitti Irlannin cupin Corkissa ja päätti pelaajauransa kesällä 1953. Myöhemmin samana vuonna Carter palkattiin Leeds Unitedin valmentajaksi. Vuonna 1956 hän nosti Leedsin pääsarjatasolle. Myöhemmin tulokset heikkenivät ja Carter sai potkut 1958.
Carterin valmennusura jatkui 4. divisioonan Mansfield Townissa 1960. Hänen johdollaan Mansfield nousi 1963, minkä jälkeen hän siirtyi 3. divisioonan Middlesbrough'n valmentajaksi . Menestys oli heikkoa ja Carter sai potkut 1966.
Vuonna 2013 Carter valittiin englantilaisen jalkapalloilun Hall of Fameen.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carter meni naimisiin Rose Marshin kanssa 1937.[2]
Valmennusuran jälkeen Carter työskenteli Hullissa tavaratalon urheiluvälineosastolla ennen kuin jäi eläkkeelle ja muutti läheiseen Willerbyyn. Carter sai vakavan halvauskohtauksen 1993 ja kuoli seuraavana vuonna 80-vuotiaana.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Englannin 1. divisioonan mestaruus: 1935–36
- FA Cupin voitto: 1937, 1946
- FAI Cupin voitto: 1953
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Obituary: Raich Carter 11.10.1994. The Independent. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
- The Soul of Hull City #9: Raich Carter 10.9.2015. Amber Nectar. Arkistoitu 3.10.2016. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
- Raich Carter The Stat Cat. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
- Raich Carter England Football Online. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Independent, Obituary: Raich Carter
- ↑ a b Raich Carter Spartacus Educational. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ Spurs and Wales legend Cliff Jones inducted into Hall of Fame 26.9.2013. BBC Sport. Viitattu 7.10.2019.
| ||||||||||
