Radioisotooppinen termosähkögeneraattori
Radioisotooppinen termosähkögeneraattori (RTG) on sähköä tuottava generaattori, joka saa energiansa radioaktiivisesta hajoamisesta. Radioaktiivisen hajoamisen tuottama lämpö muunnetaan lämpösähköisessä ilmiössä termoparien avulla sähköksi.
Laitetta on hyödynnetty virtalähteenä muun muassa satelliiteissa, avaruusluotaimissa sekä miehittämättömissä laitoksissa, kuten esimerkiksi Neuvostoliiton napapiirille rakentamissa majakoissa. Neuvostoliittolaisissa versioissa päävoimalähteenä on käytetty Strontium-90 isotooppia.
Jupiterin rataa kauemmas kulkevat avaruuslennot tarvitsevat jonkin muun virtalähteen kuin aurinkokennot. Myös Aurinkoa lähemmillä lennoilla RTG on monessa mielessä parempi ja varmempi virtalähde.
Yleisimmin käytetty ja paras radioaktiivinen aine generaattoreihin on plutonium-238, mutta on olemassa joitakin harvoja vaihtoehtojakin kuten strontium-90.[1] Plutonium-238:n puoliintumisaika on 88 vuotta.[2]
Yhdysvallat aloitti Plutonium-238:n tuotannon lähes 30 vuoden tauon jälkeen 2015. Sen puute alkoi jo uhata avaruuslentojen toteuttamista[2].
Euroopan avaruusjärjestöllä ei ole ydinparisto-kykyä.[2] Esimerkiksi Philae-laskeutuja joutui osin tämä vuoksi ongelmiin.[2]
Ongelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliitossa laitteita käytettiin useissa miehittämättömissä kohteissa. Käyttöiän päätyttyä, varsinkin Neuvostoliiton hajottua, laitteet, jäivät laitteistot oman onnensa nojaan. Generaattorin voimanlähteenä oleva strontium-90-isotoopin säteily on vaarallista luonnolle. Esimerkiksi romumetallia keränneet henkilöt ovat tietämättömyyttään altistuneet suurille säteilyannoksille käsitellessään varomattomasti voimanlähteitä. Vaarallisena generaattoria pidetään voimanlähteenä käytetyn strontium-90:n pitkän puoliintumisajan (n. 29 vuotta), radioaktiivisuuden (1 100–7 600 terabecquerelia valmistushetkellä) ja säteilyannostuksen (4-8 sievertiä tunnissa lähietäisyydellä) vuoksi. Viiden sievertin säteilyannos on ihmiselle usein tappava.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Basic elements of static RTGs (Arkistoitu – Internet Archive), G.L. Kulcinski, NEEP 602 Course Notes (2000), Nuclear Power in Space, University of Wisconsin Fusion Technology Institute (englanniksi)
- ↑ a b c d Suominen, Mikko: Avaruuslentojen plutonium-tuotanto käynnistyi - lähes 30 vuoden tauko ohi Tähdet ja avaruus. 27.12.2015. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Jos löydät metsästä Neuvostoliitossa valmistetun lämpöä hohkaavan sylinterin, älä nuku sen vieressä! – Tämän meille opetti ”Lian radiologinen onnettomuus”, Tekniikan Maailma, 21.6.2023, viitattu 8.9.2023
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Radioisotooppinen termosähkögeneraattori Wikimedia Commonsissa
