Radio Télévision Guinéenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Radio Télévision Guinéenne (RTG) on Guinean kansallinen yleisradioyhtiö.

Yleisradiotoiminta alkoi silloisessa Ranskan Guineassa vuonna 1952. Radio Conakry välitti ohjelmia 500 watin lyhytaaltolähettimellä 90 minuuttia päivässä.[1] Guinean itsenäistyessä ranskalaiset veivät mukanaan osan radioaseman laitteista, mutta maan hallitus onnistui aloittamaan lähetykset uudelleen vuonna 1959. Itä-Saksa lahjoitti vuonna 1961 sadan kilowatin lyhytaaltolähettimen ja Länsi-Saksan rahoittama uusi radiostudio otettiin käyttöön vuonna 1967.[2] Radio Guinée[3] ja myöhemmin La Voix de la Révolution -nimillä toiminut asema oli presidentti Sékou Tourén ja hänen Parti démocratique de Guinée -puolueensa äänitorvi[4]. Sillä oli myös vuonna 1961 perustettu ulkomaanpalvelu, joka lähetti ohjelmia muun muassa Portugalin Guineaan ja Senegaliin[2].

Televisiolähetykset alkoivat vuonna 1977 Muammar Gaddafin Libyan lahjoittamilla laitteilla. Värilähetyksiin siirryttiin vuonna 1986 ja satelliittilähetykset aloitettiin vuonna 2003.[5] Kiinan tuella rakennettu uusi radio- ja televisiokeskus Conakryn esikaupungissa Kolomassa[4] otettiin käyttöön vuonna 2006[6].

RTG:llä on nykyään kolme radio-ohjelmaa. Kansallinen Radio nationale eli Radio guinéenne kattaa ranskan- ja paikalliskielisillä lähetyksillään lähes koko maan. Se lähettää etupäässä asiaohjelmia, jonkin verran viihdettä ja myös uskonnollisia ohjelmia. Radio Kaloum Stéréo lähettää viihdettä, musiikkia ja urheilua ranskaksi maan pääkaupungissa Conakryssa. Sveitsin tuella vuonna 1992 perustettu maaseuturadioiden verkko Radio rurale de Guinée käsittää neljän alueen ja 19 prefektuurin paikallisradiot, jotka toimivat kahdellakymmenellä paikallisella kielellä.[7] Radiolähetykset tapahtuvat etupäässä ULA-alueella. Vuonna 2012 suljettu 50 kilowatin lyhytaaltolähetin otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2016.[8]

Televisio-ohjelmia on kaksi. Ykköskanava RTG Koloma kattaa analogisilla lähettimillään noin 40 prosenttia maan pinta-alasta. Sen ohjelmia välitetään myös satelliitilla ja pääkaupungissa digitaalisesti. Vanhassa Boulbinetin radiotalossa toimiva kakkoskanava RTG2 kattaa lähetyksillään Conakryn ja sen lähialueen. Television rahoitus on riittämätöntä, laitteisto vanhentunutta ja kulunutta ja henkilöstö huonosti koulutettua ja motivoitunutta, minkä johdosta myös ohjelmat ovat tasoltaan vaatimattomia. Tärkeimmän ohjelmanumeron muodostavat virallisena tiedotuskanavana toimivat uutislähetykset.[9]

Vuodesta 2006 lähtien maahan on perustettu lukuisia kaupallisia radioasemia ja yhteisöradiota sekä muutamia yksityisiä televisioasemia. Lisäksi välitetään ulkomaisten yleisradioyhtiöiden lähetyksiä.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Camara, Mohamed Saliou: His Master's Voice: Mass Communication and Single-party Politics in Guinea under Sékou Touré, s. 89. Trenton: Africa World Press, 2005. ISBN 1-59221-306-5
  2. ↑ a b Area Handbook for Guinea apps.dtic.mil. 1975. Viitattu 29.12.2018.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Annuaire Statistique 2015 Institut National de la Statistique. juillet 2017. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 29.12.2018.
  4. ↑ a b O'Toole, Thomas & Baker, Janice E.: Historical Dictionary Of Guinea, 4th edition, s. 251–252. Lanham: Scarecrow Press, 2005. ISBN 0-8108-4634-9
  5. ↑ Évolution Technique de la Télévision Guinéenne / Par Dr Alsény Bangoura RTG. 8.8.2018. Arkistoitu 30.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
  6. ↑ Le paysage mediatique, s. 32.
  7. ↑ Le paysage mediatique, s. 29–30.
  8. ↑ Africa on Mediumwave and Shortwave British DX Club. 2019. Viitattu 6.1.2019.
  9. ↑ Le paysage mediatique, s. 30–35.
  10. ↑ Le paysage mediatique, s. 30–31, 35.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Radio_Télévision_Guinéenne&oldid=22805736”