Racklen jätinkirkko
| Racklen jätinkirkko | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Racklen jätinkirkko |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Närpiö (Pirttikylä) |
| Historia | |
| Tyyppi | Jätinkirkko |
| Ajanjakso | kivikausi |
| Korkeus | 40,0 [1] m |
| Pinta-ala | 1 500 (50×30) [2] m² |
Racklen jätinkirkko on Pohjanmaalla Närpiön Pirttikylässä sijaitseva epävarma ja tutkimaton jätinkirkko.[1][3]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jätinkirkko sijaitsee Pirttikylän kirkosta 4,5 kilometriä etelälounaaseen metsäisen ojitetun suon keskellä olevalla 60 × 50 -metrisessä metsäsaarekkeessa. Valtatie 8 ohittaa kohteen 700 metrin päässä lännessä. Pirttikylän eteläpuolen turvetuotantoalueen kohdalta lähtee kaakkoon metsäautotie, jonka varrelta kohde saavutetaan helpoiten.[1][3]
Jätinkirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jätinkirkko on verrattain suuri, sillä sen pituus on noin 50 metriä ja leveys 30 metriä. Se on suorakulmion muotoinen, ja sen kivivallit ovat 2–4 metriä leveitä ja 0,5–1,0 metriä korkeat. Jätinkirkon pituusakseli osoittaa pohjoissuunnasta 61° vastapäivään eli länsiluoteeseen. Vallit ovat erotettavissa itä-, länsi- ja pohjoispuolella, mutta eteläpuolella ne näyttävät puuttuvan. Paikalla vuonna 2014 otettu Lidar-keilaus vahvistaa tässä esitetyt vallihavainnot. Vallien kivet ovat erikokoisia, mutta niitä ei näy turvettumisen ja metsittymisen takia aivan joka paikassa. Voidaankin ajatella, että vallit ovat maansekaista kivikkoa ja että ne ovat osittain tai kokonaan kuin luontaiset rantavallit. Vaikka kohde on epäselvä, on sen kivivallien matalimmat kohdat tulkittu kulkuväyliksi eli porteiksi. Portit osoittavat jätinkirkon keskipisteestä katsoen pohjoisesta 14° myötäpäivään, 120° myötäpäivään eli kaakkoon, 220° myötäpäivään eli lounaaseen ja 61° vastapäivään eli länsiluoteeseen. Vallien sisäpuolisella piha-alueella kiviä on vähän ja piha on verrattain tasainen. Sisäalue on 35 metriä pitkä ja 25 metriä leveä.[1][2]
Kohde on tutkimatta, ja on edelleen epävarmaa, onko rakenne ollut ihmisten käytössä. Kaikki eivät edes havaitse paikalla käydessään, että kyseessä voisi olla jätinkirkko.[4] Löydetyt kvartsi-iskokset eivät vielä todista ihmistoiminnan puolesta, sillä ne voivat myös olla luontaisia. Ajoituksesta on mahdotonta sanoa mitään. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu kumpare, jolla vallit ovat. Pörtom hembygdsförening on pystyttänyt paikalle laatimansa taulun, jossa muodostelmaa kutsutaan nimellä "Laplom rundborg". Mistään muinaislinnasta ei tässä ole kuitenkaan kysymys.[1]
Tutkimuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikalla on käyty kahdesti tarkastamassa kohde, ensin vuonna 1978 (Mirja Miettinen) inventoinnin yhteydessä ja toisen kerran vuonna 2003 (Pentti Risla).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Muinaisjäännösrekisteri: Pörtom-Rackle Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 11.1.2010. Museovirasto. Viitattu 3.1.2017.
- ↑ a b Ridderstad, Marianna: Orientations and other features of the Neolithic 'giants' churches' of Finland from on-site and lidar observations, Journal of Astronomical History and Heritage, s.135–150, 2015
- ↑ a b Racklen jätinkirkko, Närpiö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Risla, Pentti: Metsänhoitoyhdistysten muinaisjäännöskoulutus (Arkistoitu – Internet Archive), 2003
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Okkonen, Jari: Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa. (Väitöskirja, Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 52) Oulu: Oulun yliopisto, 2003. ISBN 951-42-7169-6 Teoksen verkkoversio (pdf).
- Okkonen, Jari: Jätinkirkot – Pohjanmaan arvoitukselliset muinaisjäännökset (Arkistoitu – Internet Archive), Arkeologia NYT! 2–3/2008, s. 5–7.