Raatajat rahanalaiset
| Raatajat rahanalaiset | |
|---|---|
_-_Google_Art_Project.jpg) |
|
| Nimi | Raatajat rahanalaiset |
| Toinen nimi | Kaski |
| Tekijä | Eero Järnefelt |
| Valmistumisvuosi | 1893 |
| Taiteenlaji | öljymaalaus |
| Korkeus | 131 cm |
| Leveys | 167,5 cm |
| Sijainti | Ateneumin taidemuseo |
| Paikkakunta | Helsinki |
Raatajat rahanalaiset eli Kaski on kaskenpolttoa kuvaava Eero Järnefeltin ulkoilmamaalaus vuodelta 1893. Se ostettiin jo valmistumisvuonnaan Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin eli se kuuluu nykyään Kansallisgallerian kokoelmiin.
Maalauksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järnefelt vietti perheensä kanssa kesän 1893 Onkiveden rannalla, Väisälänmäen kylän Rannan Puurulan suuressa talossa. Maalauksen malleina olikin talon väkeä ja naapureita.[1]
-
Kuva 14-vuotiaasta Johanna Kokkosesta -
Luonnos miehestä
Syntyaikanaan maalaus oli ajankohtainen. Suomessa oli koettu nälänhätää, koska vuodet 1892–1893 olivat olleet katovuosia. Ruoan eteen jouduttiin tekemään töitä entistä ankarammin. Kaskiviljely oli tuolloin vielä yleinen viljelymenetelmä Pohjois-Savossa, missä maalauspaikka[2] Lapinlahden Väisälänmäki sijaitsee. Järnefelt maalasi teoksen ulkoilmamaalauksen tapaan paikan päällä,[3] mutta käytti apunaan myös sieltä ottamaansa valokuvaa kaskitöissä olevasta tytöstä.[4] Pienen tytön mallina oli Johanna Kokkonen, joka työskenteli piikana talossa.[4] Järnefelt kuvasi hänet hieman resuisempana kuin miltä hän valokuvan perusteella todellisuudessa näytti. Järnefelt lisäsi tytön kasvoille nokea ja muutti hiukset hapsottavammiksi. Lisäksi maalauksessa tytön vatsa on nälän ja pettuleivän turvottama, vaikka Kokkosella näin ei ollut.[4][2]
Maalauksen sisältö ja tulkinnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalauksen keskeinen hahmo on etualan vaaleatukkainen tyttö, jonka katse suuntautuu katsojaan. Tytön vieressä on tuohivirsuihin, hattuun ja risaisiin vaatteisiin pukeutunut mies ja taustalla muuta palvelusväkeä. Kaski on korkealla mäellä. Siniset vaarat siintävät taustalla, mutta maalauksen kuvakulma ei näytä näkymää ylhäältä alas, kuten joskus isänmaallisissa Kolin maisemissa.[5]
Kuvan surulliselta ja avuttomalta näyttävään tyttöön on helppo samaistua. Kaskeamista tuntemattomat ovat tulkinneet maalausta monin tavoin. Sen on nähty kuvaavan muun muassa tulipalon jälkeistä kodittomuutta tai lasta pommitusten ja poltetun kylän raunioilla.[5]
Raatajat rahanalaiset on nähty tolstoilaisena ja yhteiskunnallisesti kantaa ottavana maalauksena, joka kuvaa työväestön osan kovuutta. Realistinen maalaus on yhdistetty yhteiskunnan uudistamiseen ja Ilja Repinin voimakkaiden maalausten työtätekevään kansaan aikana, jolloin suomalainen älymystö taisteli Venäjästä vapautumisen puolesta.[6] Maalausta on pidetty myös uskonnollisena teoksena, koska savu muodostaa pyhimyskehän etualan tytön pään ympärille. Maalaus on sävyltään ainutlaatuinen Järnefeltin tuotannossa. Hän teki kansankuvauksia myöhemminkin, mutta niissä oli humoristinen laatukuvamainen tunnelma.[3][2]
Maalaus on saanut nimensä Kalevalan säkeistä "tuop' on piika pikkarainen, raataja rahanalainen". Säe on osuva, koska kaskeajat ovat palkollisia, joille palkka maksettiin viljana. He jäivät palkatta, jos kato vei viljan.[3] Raataja tarkoitti savolaismurteissa kaskiviljelijää.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?action=gen&lang=fi&si=http%3A%2F%2Fwww.muusa.net%2FTeos_B0A6654A-623D-458C-A695-A2D649EE43FC&imagesize=0[vanhentunut linkki] (kuollut linkki)
- ↑ a b c Kultakausi-oppimateriaali Viitattu 10.5.2010
- ↑ a b c Ateneum-opas (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.1.2013. http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&si=http%3A%2F%2Fwww.wandora.org%2Fdefaultsi%2F1178268640531-13[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Jackson David. Ateneumin taidemuseon Arjen sankarit -näyttelykirjassa, 2010, s.120.
- ↑ a b Karjalainen, Tuula: Kantakuvat: Yhteinen muistimme, s. 73–75. Helsinki: Maahenki, 2009. ISBN 978-952-5652-69-7
- ↑ Jackson D.: Natural North: Russia and the Nordic Countries teoksessa Illusions of Reality: Naturalist Painting, Photography, Theatre and Cinema 1875-1918. Ateneumin Taidemuseon näyttelykirja 2011, s. 119.New York: Distributed Art Publishers,Inc.
- ↑ Kolin kaskiopas. PDF, sivu 13. Viitattu 7.11.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raatajat rahanalaiset, Suomen Kansallisgalleria
- Jukka Parkkinen: Raatajat Väisälänmäellä.
- Google Art Project: Raatajat rahanalaiset kuvattuna gigapixel-menetelmällä