Rütlischwur

Rütlin valan vannomista esittävä Henry Fuselin maalaus vuodelta 1780.

Rütlischwur (saksaa, ”Rütlin vala”) on myyttinen vala, jolle Sveitsin vanha valaliitto perimätiedon mukaan perustui. Se liittyy myös kertomukseen Sveitsin kansallissankarista Wilhelm Tellistä. Eri versioiden mukaan vala vannottiin joko liiton perustamisen yhteydessä vuonna 1291 tai sitten vuonna 1307.

Valaliitto oli alkujaan kolmen nykyisessä Keski-Sveitsissä Vierwaldstättersee-järveä ympäröineissä laaksoissa sijainneen kantonin, Urin, Schwyzin ja Unterwaldenin välillä solmittu löyhä liitto, jonka tarkoituksena oli turvata niiden perinteiset itsehallinto-oikeudet Habsburg-sukuisia kuvernöörejä vastaan. Tarinan mukaan liiton vahvistanut vala vannottiin Rütlin niityllä, joka sijaitsee Seelisbergissä Vierwaldstätterseen vasemmalla rannalla. Vanhin tapahtumasta kertova kirjallinen lähde on Hans Schriberin laatima niin sanottu ”Sarnenin valkoinen kirja” vuodelta 1470. Siinä kuvataan vanhan valaliiton synty ja mainitaan, että kolmea kantonia edustaneet kolme miestä olivat vannoneet Rütlillä valan, jonka mukaan he vaarantaisivat tarvittaessa henkensä ja omaisuutensa puolustaakseen toisiaan. Tekstissä ei mainita miesten koko nimiä, mutta Friedrich Schillerin vuonna 1804 kirjoittaman näytelmän Wilhelm Tell ansiosta heidät tunnetaan nimillä Werner Stauffacher (Schwyz), Walter Fürst (Uri) ja Arnold von Melchtal (Unterwalden).

Kolmen kantonin liitosta todistava dokumentti, latinankielinen vuoden 1291 liittokirja, oli satojen vuosien ajan unohduksissa, kunnes se 1700-luvulla löytyi schwyziläisestä arkistosta. Pitkään kuitenkin uskottiin, että valaliiton pohjana oli nimenomaan Rütlillä vannottu vala, joka tosin perimätiedon mukaan ajoitettiin vuoteen 1307 eikä 1291. Se myös yhdistettiin tarinaan kansallissankari Wilhelm Tellistä, jonka oletettiin eläneen samoihin aikoihin. 1500-luvulla elänyt historioitsija Ägidius Tschudi ajoitti valan teoksessaan Chronicon Helveticum ”Martinpäivää edeltävään keskiviikkoon” (8. marraskuuta) vuonna 1307. Vasta 1800-luvun lopulla Sveitsissä vakiintui yleiseksi käsitys, jonka mukaan Rütlin vala vannottiin vuonna 1291, ja näin sekä liittokirja, vala että Wilhelm Tell on yhdistetty samaan ajankohtaan. Käsitystä edisti Bernin kaupungin vuonna 1890 tekemä päätös yhdistää kaupungin 700-vuotisjuhlinta valaliiton perustamisen 600-vuotisjuhliin. Liiton perustamisajankohtana on pidetty elokuun ensimmäistä päivää 1291 eli kuningas Rudolf Habsburgilaisen kuolinpäivää. Nykyään 1. elokuuta on Sveitsin kansallispäivä.

Rütlin niitystä tuli 1800-luvulla sveitsiläisille symbolisesti merkittävänä paikkana suosittu vierailukohde, ja se suojeltiin kansallisena muistomerkkinä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rütlischwur Wikimedia Commonsissa