Röntgenhoitaja
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteet puuttuvat |
| Röntgenhoitaja | |
|---|---|
 Röntgenhoitaja, tässä oikealla, on esimerkiksi mammografian ammattilainen. |
|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Ammattikorkeakoulu |
| Työpaikka | Sairaala, Terveyskeskus,Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Bioanalyytikko, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Osastonhoitaja, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja |
Röntgenhoitaja on lääketieteellisen kuvantamisen ja säteilynkäytön ammattilainen. Röntgenhoitajan koulutus Suomessa on alempi korkeakoulututkinto ja hoitoalan erityiskoulutus, jonka voi suorittaa ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa röntgenhoitajia alettiin kouluttaa 1950-luvulla. Silloin nimike oli röntgentekninen apulainen ja koulutus kesti vuoden. Röntgenhoitajaksi nimeke muuttui 1960-luvulla, jolloin koulutus muuttui kaksivuotiseksi. 1970-luvulla koulutus piteni 2,5-vuotiseksi, ja niin kutsuttu vanhamuotoinen röntgenhoitajakoulutus jäi historiaan vuoden 1987 keskiasteen koulu-uudistuksen myötä.
1990-luvulla röntgenhoitajakoulutus siirtyi muiden terveysalan koulutusten tapaan ammattikorkeakouluihin. Tutkintonimikkeeksi tuli nykyinen "röntgenhoitaja (AMK)", ja koulutuksen kestoksi vakiintui 3,5 vuotta. Koulutusohjelma nimettiin radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmaksi.
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään röntgenhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta ja virallinen tutkintonimike on "röntgenhoitaja (AMK)". Alaa opiskellaan radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa kuudessa eri ammattikorkeakoulussa, joista yksi on ruotsinkielinen. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä, josta 75 op suoritetaan käytännön harjoittelussa työelämässä.
Koulutuksen pääpaino on radiografiatyössä, mutta opintoihin kuuluu myös paljon säteilyfysiikkaa, säteilyturvallisuutta, hoitotyötä, anatomiaa ja laitetekniikkaa. Lisäksi röntgenhoitajaopiskelijat lukevat myös lääketieteellisiä aineita, ruotsia, englantia, terveydenhuoltoalan lainsäädäntöä sekä harjoittelevat ensihoitoa ja lääkehoitoa.
Työ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Röntgenhoitajan nimikkeestä saa helposti hyvin suppean kuvan siitä, mitä hän tekee työkseen. Tavallisten röntgenkuvausten lisäksi röntgenhoitajat suorittavat magneettikuvauksia, tietokonetomografiakuvauksia, mammografioita, isotooppikuvauksia ja -hoitoja ja antavat sädehoitoa. Lisäksi röntgenhoitajat avustavat ultraäänitutkimuksissa, läpivalaisututkimuksissa ja angiografioissa. Röntgenhoitajat toimivat yhteistyössä radiologien ja sairaalafyysikoiden kanssa. Röntgenhoitajan työajat ja työvuorot vaihtelevat työpaikasta riippuen.