Rätvänä
| Rätvänä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
| Laji: | erecta |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Rätvänä (Potentilla erecta) on sormihanhikkien sukuun ja ruusukasvien heimoon kuuluva laji.[1] Se on yleinen pienin keltaisin kukin kukkiva monivuotinen hyönteispölytteinen kasvi. Sen erottaa muista sormihanhikeista kukkien neljän terälehden avulla.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rätvänä on ruohovartinen 10–30 senttimetriä korkea kasvi. Sen varsi on haarainen ja sormilehdykkäiset lehdet kasvavat ruusukkeina. Kukka on keltainen, neliterälehtinen ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Maavarsi on paksu ja sisäosistaan punainen, mikä on antanut kasville ruotsinkielisen nimen blodrot, verijuuri; myös Suomen murteissa rätvänää on kutsuttu verijuureksi, punajuureksi tai veriruohoksi.[2] Lehtilapa on kolmesta viiteen sorminen. Aluslehdissä lehtiruodit ovat pitkiä, mutta varsilehdistä ruodit puuttuvat kokonaan. Kukinto on aivan latvan ylimmässä päässä. Kasvi kukkii kesäkuulta elokuulle.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rätvänä kasvaa Aasiassa ja Pohjois-Euroopassa. Se on yleinen koko Suomessa.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rätvänä viihtyy kosteilla valoisilla paikoilla, kuten suolla tai metsän reunassa.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rätvänää on käytetty rohdoskasvina ja värjäykseen.[5] Juurakon karvailla yhdisteillä on verenvuotoa hillitsevä taipumus. Juurakko sisältää parkkihappoa ja on siksi sopinut nahkojen parkitsemiseen. Samalla nahat saivat punaväriä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rätvänä – Potentilla erecta Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ Eliaksen Yrttitarha tts.fi. Arkistoitu 24.7.2014. Viitattu 24.7.2007. (Internet Archive)
- ↑ Henry Väre, Jukka Laine: Metsäkasvio, s. 97. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2
- ↑ a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 104–105. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
- ↑ Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2022: Rätvänän (Potentilla erecta) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Rätvänä (Potentilla erecta)
- Luontoportti: Rätvänä (Potentilla erecta)
- Valokki – nettikasvio: Rätvänä (Potentilla erecta)
- United States Department of Agriculture (USDA): Potentilla erecta (englanniksi)